Arvioitu lukuaika 48 min

Hallintoneuvoston katsaus 4/2020

Kuva: Minna Hemmilä/Sitra

Julkaistu

Tarkastelujakso 17.9.-17.12.2020

1 Yleiskuva Sitrasta  

Koronaviruspandemian aiheuttama terveyskriisi eskaloitui loppuvuodesta sävyttäen myös Sitran tekemistä ja toimintayhteiskunnallisen päätöksenteon keskittyessä edelleen kriisinhoitoon. Tulevaisuutta painottavana julkisena organisaationa työmme suuntautuu kuitenkin kauemmas: viheliäiset ongelmat tai Suomelle tärkeät mahdollisuudet eivät ole kadonneet, vaan kriisi on entisestään kirkastanut tarvetta uusiutumiselle.   

Tarkastelujakson aikana käynnistimme yhdessä kuntien kanssa kokeilunjossa selvitämme, voisivatko robottipuhelut olla yksi työkalu kuntalaisten äänen vahvistamiseen kuntien kehittämisessä ja päätöksenteossa. Lisäksi olemme lanseeranneet Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hankekokonaisuuden, jonka punaisena lankana on osallisuuden paikkojen ja osallisuuden tunteen lisääminen erityisesti sellaisten väestöryhmien keskuudessa, jotka eivät ennestään ole erityisen aktiivisia yhteiskunnallisia vaikuttajia.  

Syyskuussa järjestimme kiertotalouden globaalin huipputapahtuman World Circular Economy Forum WCEF:nmutta tällä kertaa täysin virtuaalisesti. Sitran kehittämään tapahtumaan osallistui yli 4 300 maailman talouden uudistajaa 123 maasta ja myös kymmeniä toimittajia eri puolilta maailmaa. WCEFonline keskittyi kiertotalouden rooliin kestävässä elvytyksessä. Äkillinen koronakriisi sekä kärjistyvä ilmastokriisi ja luontokato pakottavat yhteiskunnat ympäri maailman etsimään uusia kasvun lähteitä ja tapoja uudistaa talouden perusteita. Tapahtuman yhteydessä julkistettu Sitran listaus maailman inspiroivimmista kiertotalouden ratkaisuista nousi esille etenkin pohjoisamerikkalaisissa verkkomedioissa. Aihe oli esillä myös kotimaan mediassa ja muun muassa Kauppalehti analysoi kiertotaloutta ja sen esteitä. 

Datatalous on vielä kehittyvä toimiala ja sen vuoksi Sitra on mukana kehittämässä käytäntöjä vastuullisesta datan käytöstä. Dataa tulisi tarkastella myös osana vastuullista liiketoimintaa. Sitra, yritysvastuuverkosto FIBS ja joukko suomalaisia edelläkävijäyrityksiä ovat rakentamassa nykyistä vahvempaa siltaa datan ja yritysvastuun välille.  

Sitran uusi strategia 

Keväällä alkanut strategiaprosessi eteni, kun Sitran hallitus hyväksyi lokakuun kokouksessaan päivitetyn strategian, joka tulee voimaan vuoden 2021 alusta. Strategiamme keskiössä on visio reilusta, kestävästä ja innostavasta tulevaisuudesta.  

Uuden strategiamme myötä työssämme painottuu kolme teemaa: ratkaisujen löytäminen ekologiseen kestävyyskriisiin, reilun datatalouden edistäminen sekä demokratian ja osallisuuden vahvistaminen. Talouden uudistaminen kestäväksi ja kilpailukykyiseksi nivoutuu aiempaa vahvemmin kaikkeen toimintaamme.  

Tulevaisuustyömme perustana ovat jatkossakin ennakointi ja yhteiskunnallinen koulutus, joissa tavoitteenamme on tulevaisuustiedon ja -ajattelun sekä muutoskyvykkyyden ja yhteistoiminnan lisääminen. 

Alla tarkempaa raportointia teemojen ja toimintojen työstä tarkastelujaksolla.  

2. Toimintokohtaiset katsaukset 

2.1 Hiilineutraali kiertotalous -teema (Kestävyysratkaisut 1.1.2021) 

Tähtäimessä on auttaa Suomea nousemaan taloudellisesta taantumasta ja ratkaisemaan samalla ekologista kestävyyskriisiä muun muassa tarjoamalla kiertotalouden ratkaisuja kestävään elvytykseenTavoitteena on myös, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan olisi mahdollisimman reilu kaikille. Tätä kehitystä tuimme syksyn aikana niin kansainvälisesti kuin Suomessa muun muassa järjestämällä täysin virtuaalisen maailman kiertotalousfoorumin sekä selvittämällä omistamisen muutosta kiertotaloudessa ja koronapandemian tuomien muutosten pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisten arjen tapoihin. 

Mistä on kyse? 

On toimittava ripeämmin, tehokkaammin ja vähemmillä päästöillä maailmassa, jota koettelevat ilmastokriisi, luonnonvarojen ja monimuotoisuuden hupeneminen sekä väestönkasvuArkemme ja hyvinvointimme eivät voi enää perustua ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. 

Sitra lisää suomalaisten hyvinvointia vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta ja vauhdittamalla reilua ja kestävää ekologista jälleenrakennusta. 

Sitra tukee Suomen uudistumista kiertotalouden edelläkävijäksi ja auttaa tekemään siirtymästä uuteenkestävämpään talouteen mahdollisimman reilun eri osapuolille sekä luomaan maailmanluokan kiertotalousratkaisuja, joilla on vientipotentiaaliaTuotamme myös tietoa keinoista tehdä Suomessa strategista ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Herättelemme ja innostamme ihmisiä, yrityksiä, tutkimuslaitoksia sekä hallintoa näkemään mahdollisuuksia uudenlaisessa, vähähiilisessä elämäntavassa sekä siihen liittyvässä liiketoiminnassa. 

Teeman työtä tehdään etenkin kolmessprojektissa: Ilmasto– ja luontoratkaisutKestävä arki sekä Kilpailukykyinen ja reilu kiertotalous.  

Nostot tarkastelujaksolta: 

  1. Nostimme esiin kiertotalouden roolin kestävässä elvytyksessä ja talouden jälleenrakentamisessa WCEFonline-tapahtumassa, joka toteutettiin täysin virtuaalisena yhdessä kansainvälisten kumppaniemme kanssa. Osallistujia oli yli 4 300 kaikkiaan 123 maasta, myös kymmeniä toimittajia eri puolilta maailmaa. 
  2. Järjestimme yhdessä maakuntaliittojen kanssa turvealan toimijoille kolme keskustelutilaisuutta, jotka syvensivät ymmärrystä oikeudenmukaisen siirtymän haasteista ja mahdollisuuksistaKeskustelujen huomiot ja opit tukevat TEM:in laaja-alaisen turvetyöryhmän työ ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi reilun siirtymän rahaston varojen käytön tukena.
  3. Selvitimme koronapandemian tuomien muutosten pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisten arjen tapoihinElämäntavat pandemian jälkeen kokoaa yhteen 1500 suomalaisen näkemyksen siitä, miten arki on muuttunut ja mistä muutoksista halutaan pitää kiinni. 


Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?
  

Sitran asiantuntijat ovat olleet mukana Kestävä elvytys -työryhmän työssä, kiertotalouden strategisen edistämisohjelman sekä liikenne- ja viestintäministeriön johtaman ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian valmistelussa. Teemajohtajamme Mari Pantsar toimi Kestävä elvytys –työryhmän toisena puheenjohtajana ja ryhmä julkaisi loppuraporttinsa lokakuussa. Laajasti eri sidosryhmien valmistelema kiertotalouden strateginen edistämisohjelma julkistetaan tammikuussa 2021, ja sen visiona on hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta Suomen menestyvän talouden perustana. 

Olemme tiiviisti mukana tuomassa sisältöjä ja toteuttamassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, joka ohjaa EU:ta kohti vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitetta ja tähtää kohti globaalia johtoasemaa ilmastotoimissa. Valtava eurooppalainen yhteisponnistus kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi näkyy myös Sitran työssä ja tarjoaa keskeisen alustan kestävyysratkaisujen laajaan käyttöönottoon. 

Suomalaisella osaamisella ja ratkaisuilla voi olla merkittävä rooli Euroopan ekologisessa ja taloudellisessa jälleenrakennuksessa. Tarjoamme tietoa vihreän kehityksen ohjelman kunnianhimon varmistamiseksi, tarjoamme suomalaisia kestävyysratkaisuja osaksi ohjelman toimeenpanoa ja käymme keskustelua Suomessa. Ensimmäinen askel oli valtionhallinnolle lokakuussa järjestämämme keskustelutilaisuus. 

Ensi vuonna Sitran uusi strategia tuo työhömme uusia painopisteitä, jotka auttavat vahvistamaan siirtymää kohti ympäristön tilaa parantavaa yhteiskuntaa, jossa maapallon kantokykyyn sopeutuminen on kaikille mahdollista.  

Ilmasto- ja luontoratkaisut  

Yhteiskunnan kääntyminen kestävämmäksi koronakriisin myötä edellyttää myös tarkkaa seurantaa. Sitra on mukana kansainvälisessä Energy Tracker Policy -yhteenliittymässä, joka seuraa maailman maiden elvytystoimia. Noin puolet Suomen energiaan liittyvistä elvytysvaroista kohdistuukin edelleen fossiilitalouden tukemiseen. Ratkaisuja on tarjolla: Sitran työpaperi tunnisti jo maaliskuussa seitsemän kestävää toipumistoimea, jotka helpottavat pitkäjänteisellä tavalla kriisistä toipumistaVaikuttavia kestävän elvytyksen kohteita Suomessa on käsitelty muun muassa Sitran esityksissä vuoden 2021 talousarvioon. 

Kun siirrytään kohti uutta, on tärkeää ymmärtää kehen ja miten muutos vahvimmin kohdistuu. Yksi energiamurroksen keskiössä oleva ryhmä ovat turvetuotannosta elantonsa saavat. Sitra järjesti turvealan toimijoille marraskuun aikana kolme dialogitilaisuutta yhdessä maakuntaliittojen kanssa Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä LapissaKeskustelujen tavoitteena oli syventää ymmärrystä oikeudenmukaisen siirtymän haasteista ja mahdollisuuksista näillä alueilla eri toimijoiden näkökulmista. Dialogiakatemia fasilitoi tilaisuudet sekä kirjasi keskustelujen huomiot ja opit yhteenvedoksiKeskusteluissa nousivat esiin muun muassa alan muutoksen yllättävä ja nopea vauhti, yrittäjien vaikea tilanne sekä heikot näkymät uusiin elinkeinoihin. Yhteenveto luovutettiin työ- ja elinkeinoministeriön laaja-alaisen turvetyöryhmän työn tueksi. Se julkaistaan myös Sitran verkkosivuilla, ja sitä voidaan hyödyntää maakunnallisen ja alueellisen työn, esimerkiksi reilun siirtymän rahaston varojen käytön tukena. 

Kestävä yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää jokaiselta sektorilta uudistumista. Sitra jatkaa maatalouden uudistumisen tukemistasyksyn aikana olemme rakentaneet Uudistavan viljelyn e-opistoa yhdessä Elävä Itämeri -säätiö BSAG:n ja Reaktorin kanssa, yhteistyössä ruokaketjun yritysten ja järjestöjen kanssa. Alkuvuodesta 2021 julkaistava verkkokurssi tarjoaa suomalaisille maanviljelijöille uusia keinoja kannattavuuden, maaperän kasvukunnon ja satoisuuden parantamiseen. 

Olemme myös valmistelleet selvitystä ilmastopäästöjen ja talouskasvun irtikytkennästä. Ensi vuonna julkaistava selvitys tarkastelee niitä reunaehtoja, joiden valossa irtikytkentä olisi mahdollista globaalisti, Euroopassa ja Suomessa. Lisäksi olemme käynnistämässä selvitystä, jossa tarkastellaan yhteiskunnan sähköistymisen mahdollisuuksia ja pullonkauloja Suomessa. 

Ilmasto– ja luontoratkaisut –projektin työ jatkuu 30.6.2022 asti. 

Kilpailukykyinen ja reilu kiertotalous (Luontoa vahvista kiertotalous 1.1.2021) 

Kuluneen vuosikymmenen aikana Suomessa on syntynyt kiertotalouden edelläkävijäratkaisuja, joiden skaalaaminen kansainvälisesti on ollut syksyn työtämme. Lisäksi olemme tukeneet keskeisiä kiertotaloutta edistäviä prosesseja kotimaassa. Samalla katse on ollut jo tulevassa vuodessa, jolloin Sitran uusi strategia ja etenkin kiertotalousratkaisujen rooli luonnon monimuotoisuuden vahvistajana näkyvät tiimin työssä entistä keskeisemmin. 

Syyskuun lopussa nostimme suomalaisten merkittävää roolia kiertotalouden kehittäjinä, kun keräsimme jälleen ympärillemme maailman keskeisimmät kiertotalouden kehittäjät: Järjestimme yhdessä kumppaneidemme kanssa alan keskeisimmäksi tapahtumaksi viime vuosina nousseen maailman kiertotalousfoorumi World Circular Economy Forumin, ensimmäistä kertaa täysin virtuaalisena. WCEFonline paneutui erityisesti siihen, miten kiertotalous voi auttaa talouden uudelleenkäynnistämisessä. Tapahtuma keräsi yli 4 300 osallistujaa 123 maastakaikilta mantereilta. Tilaisuus kiinnosti myös mediaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Julkistimme tapahtumassa myös 39 inspiroivaa kansainvälistä esimerkkiä kiertotalousyrityksistä. 

WCEFonline tarjosi syys-joulukuun aikana myös yli 80 sivutapahtumaa, jotka käsittelivät kiertotaloutta ja kestävää elvytystä monesta näkökulmasta. Sivutapahtumien järjestämisessä on ollut mukana 114 organisaatiota ympäri maailmaa. WCEFonlinen sivutapahtumissa on ollut lähes 9 000 osallistujaa. 

Suomalainen hallinnon kehittäminen sai myös maailmanlaajuista huomiota Sitran johdolla vuonna 2016 laaditun maailman ensimmäisen kansallisen kiertotalouden tiekartan muodossa. Tiekartta ja sen laatimisprosessi, joka kokosi laajasti yhteiskunnan eri sidosryhmiä mukaan, ovat herättäneet paljon kiinnostusta maailmalla. Kokosimme Suomen tiekartan opit käsikirjaan, jonka avulla kiinnostuneet valtiot voivat laatia omia tiekarttojaan. Käsikirjaa ja Suomen kiertotaloustiekarttaa on esitelty kansainväliselle kiertotalousyleisölle esimerkiksi EU:n Circular Economy Stakeholder Platformin vuotuisessa konferenssissa ja Sitran järjestämässä WCEFonline-sivutapahtumassa, joka keräsi lähes 500 osallistujaa eri puolilta maailmaa. 

Kansainvälinen kauppa ja ulkopolitiikka ovat avainasemassa kiertotalousratkaisujen leviämisessä kansainvälisesti. Sitran ja tutkimuslaitos IISD:n lokakuussa julkaiseman selvityksen mukaan pienten, mutta kansainvälisten yritysten kiertotalouspalvelujen vientiä haittaavat erityisesti maiden välisen sääntelyn erot. Ulkopolitiikan roolia kiertotalouden edistämisessä ja Suomen mahdollisuuksia toimia edelläkävijänä pohdittiin myös Sitran ja Ulkopoliittisen instituutin keskustelutilaisuudessa. 

Meiltä kysytään usein, mitä kiertotalous tarkoittaa käytännössä. Yksi käsin kosketeltava muutos liittyy omistamiseen: nyt omistamme paljon lyhytikäisiä tavaroita, kun taas kiertotaloudessa jaamme, vuokraamme ja lainaamme pitkäikäisiä tavaroita tarpeeseen. Omistamisen muutosta, sen tuomia liiketoimintamahdollisuuksia ja muutokseen tarvittavia politiikkatoimia esittelee tuore julkaisumme Omistamisen muutos kiertotaloudessa.  

Kilpailukykyinen ja reilu kiertotalous –projektin työ jatkuu 30.6.2022 asti. 

Kestävä arki  

Tarkastelujakson aikana julkaisimme selvityksen koronapandemian tuomien muutosten pitkäaikaisista vaikutuksista suomalaisten arjen tapoihin. Selvityksen mukaan suomalaiset eivät halua palata vanhoihin kulutustottumuksiin, vaan moni haluaa pitää kiinni uusista tavoista tehdä työtä, liikkua, matkustaa sekä kuluttaa tavaroita ja palveluja. Elämäntavat pandemian jälkeen -selvityksessä on koottu yhteen 1500 suomalaisen näkemys, miten arki pandemian aikana on muuttunut ja mistä muutoksista halutaan pitää kiinni. Selvityksen tulokset korostavat sitä kysyntään vastaamisen tarvetta, johon aiemmin mainittu kiertotalouden omistajuuden muutokseen keskittynyt julkaisu antaa avaimia niin yrityksille kuin instituutioillekin.  

Olemme myös jatkaneet valmistelua Sitran kestävä arki -konseptin sekä siinä kehitettyjen toimintatapojen ja työkalujen liittämiseksi osaksi EU:n vihreän kasvun ohjelmaa. Kansainvälinen Shift 1.5 –yhteistyö tähtää käytäntöjä ja osaamista jakavan eurooppalaisen yhteisön luomiseen, joka vauhdittaa kestäviä elämäntapoja ja hiilidioksidipäästöjen vähenemistä. 

Kestävä arki -avainalueen työ alkoi uudessa muodossaan 1.8.2020 ja jatkuu 31.1.2022 asti. 

2.2 Uudistumiskyky 

Teeman alla tehtävässä Kansanvallan peruskorjaus -projektissa jatkettiin suomalaisen kansanvallan uudistumiskyvyn ja osallisuuden kehittämistä mm. julkistamalla laaja selvitys siitä, miten tietoa käytetään päätöksenteossa ja lainsäädäntöprosessissa sekä kehittämällä osallisuuden uusia muotoja Robottipuhelukokeilut kunnissa -hankekokonaisuudessa, Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hankkeessa sekä Demokratiakokeilut 2020-hankekokonaisuudessa. 

Mistä on kyse? 

Sitran Uudistumiskyky-teema vahvistaa erilaisten toimijoiden uudistumiskykyä siten, että ihmiset ovat muutoksen tärkein voimavara. Kyky uudistaa omaa toimintaa on nopeasti muuttuvassa maailmassa niin yksilön, yhteisön kuin koko kansakunnan elinehto.   

Teeman alla työskentelee tällä hetkellä yksi projekti, joka on suomalaisen päätöksentekojärjestelmän ja osallisuuden päivittämistä vauhdittava Kansanvallan peruskorjaus. Lisäksi teeman alla toteutetaan tarvittaessa yksittäisiä kokeiluhankkeita. 

Nostot tarkastelujaksolta:

  1. Osana Kansanvallan peruskorjaus -projektia julkistettiin laaja selvitys tiedonkäytöstä päätöksenteossa ja lainsäädäntöprosessissa marraskuun lopussa.
  2. USA:n presidentinvaalit nostivat kysymykset liberaalin demokratian tulevaisuudesta, yhteiskunnallisesta polarisaatiosta ja osallisuuden merkityksestä maailmanlaajuiseksi puheen- ja huolenaiheeksi. Tarkastelujakson aikana Sitra jatkoi työtä osallisuuden edistämiseksi lukuisissa kokeiluhankkeissa eri puolilla Suomea.

Uudistumiskyky-teeman alla on tarkastelujakson aikana mm. käynnistetty ensi vuonna toimintansa aloittavan Demokratia ja osallisuus -teeman valmistelutyö. Uuden teeman tavoitteena on, että kansalaisten osallisuus- ja vaikutusmahdollisuudet vahvistavat demokratiaa ja tukevat oikeusvaltioperiaatteiden toteutumista. Tavoitteena on vahvistaa demokratiaa siten, että kansalaiset voisivat olla aktiivisia toimijoita sekä turvata yhteiskunnan muutoskykyä ennakoivasti. 

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Kansanvallan peruskorjaus 

Kansanvallan peruskorjaus -projekti työskentelee suomalaisen demokratian rakenteiden, prosessien, toimintatapojen ja toimijoiden uudistumiskyvyn parantamiseksi. Projektissa tehdään yhteistyötä mm. valtioneuvoston, eduskunnan, puolueiden, kuntakentän sekä kirjastojen kanssa.

Projektiin liittyen julkistettiin marraskuun loppupuolella laaja Miten tietoa käytetään päätöksenteossa -selvitys, jossa tarkasteltiin, miten ja mitä tietoa käytetään koko lainsäädäntöprosessin aikana. Selvityksen päähavaintoja ja suosituksia olivat mm. se, että päätöksentekoa ja lakien säätämistä tulisi selkeyttää ja tehdä avoimemmaksi, jotta luottamus kansanvaltaan säilyy monimutkaistuvassa maailmassa. Selvityksessä myös suositeltiin, että sekä valtioneuvostoon että eduskuntaan resursoitaisiin kehittämisen asiantuntijoita.

Yksi selvityksen havainnoista oli, että nykyisellään päätöksenteossa kansalaisten rooli tiedon tuottajina jää pieneksi. Parempi tilannekuva lainsäädäntöprosessin etenemisestä ja päätösten taustalla olevasta tiedosta olisi selvityksen mukaan niin lainsäätäjien, kansalaisten kuin koko Suomen etu ja voisi tarjota myös nykyistä enemmän osallistumisen paikkoja.

Kansanvallan peruskorjaus -projektin puitteissa toteutettavien Demokratiakokeilut 2020Robottipuhelukokeilut kunnissa ja Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hankekokonaisuuksien punaisena lankana on osallisuuden paikkojen ja osallisuuden tunteen lisääminen erityisesti sellaisten väestöryhmien keskuudessa, jotka eivät ennestään ole erityisen aktiivisia yhteiskunnallisia vaikuttajia. Samalla kokeiluissa testataan, miten kansanvallan käyttöliittymää voitaisiin päivittää vastaamaan 2020-luvun tarpeisiin, mahdollisuuksiin ja haasteisiinTuloksia ja analyyseja kokeiluista on luvassa keväällä 2021.

Kansanvallan peruskorjaus -projektin työ jatkuu kesäkuuhun 2021. 

2.3 Uusi työelämä ja kestävä talous 

Mistä on kyse? 

Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teema edistää työelämän uudistumista, elinikäistä oppimista ja kestävää taloutta. Teeman painopisteet ovat elinikäinen oppiminen ja reilu datatalous.  

Nostot tarkastelujaksolta: 

  1. Parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistuksen ryhmän työn tueksi julkistimme muistion Ilmiölähtöisen johtamisen näkökulma elinikäiseen oppimiseen – Miten edistää systeemistä ajattelua? 
  2. Syyskuun lopussa Sitran johtoryhmä päätti Terveysdata 2030 –projektin käynnistämisestä. Kyseessä on uuden, vuoden 2021 alussa aloittavan Reilu datatalous teeman strategisia tavoitteita toteuttava kolmivuotinen projekti, joka keskittyy terveysdatan hyötykäyttöön.
  3. Sitran IHAN-projektin teettämän kansainvälisen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset hyödyntävät älylaitteita itsensä mittaamiseen selvästi enemmän kuin alankomaalaiset, ranskalaiset ja saksalaiset. Tulosten valossa suomalaisissa onkin ainesta reilun datatalouden edelläkävijöiksi.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?  

Data on noussut maailman arvokkaimmaksi liiketoiminnan raaka-aineeksi ja resurssiksi. Samaan aikaan datatalous on kuitenkin vielä hyvin nuori toimiala, jolta puuttuvat pelisäännöt ja reilut toimintatavat.  

Vuoden 2021 alusta alkavalla strategiakaudella Sitra uudistaa taloutta rakentamalla eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvaa ihmislähtöistä ja reilua datataloutta vaihtoehdoksi valtio- tai datamonopolilähtöiselle datataloudelle. 

Yksi tulevaisuuden toimivia datamarkkinoita rakentavista projekteista on eurooppalainen GAIA-X-aloite. Hankkeen tavoitteena on luoda avoin ekosysteemi, joka määrittelee eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvat datan jakamisen standardit ja infrastruktuurin. Suomelle on tärkeää olla koordinoidusti mukana EU:n uuden datainfrastruktuurin rakentamisessa.

Koordinaatio eri maissa tapahtuvan toiminnan osalta on suunniteltu toteutettavaksi maakohtaisten GAIA-X-keskittymien kautta. Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Sitraa toimimaan kansallisena keskittymänä Gaia-XhankkeessaSuomesta löytyy dataan liittyvää osaamista ja nyt tämä osaaminen halutaan valjastaa entistä paremmin hyödyttämään myös eurooppalaisen datatalouden ja kasvun rakentamista ja helpottamaan toimijoiden liittymistä eurooppalaiseen pilvi-infrastruktuuriin. Siksi Sitra ryhtyy selvittämään suomalaisten toimijoiden roolia ja mahdollisuuksia GAIA X:ssä.

Sitra on riippumaton toimija, jolla on jo ennestään kokemusta datatalouden kansainvälisten pelisääntöjen ja infrastruktuurin kehittämisestä, kokeilujen edistämisestä ja erilaisten toimijoiden verkottamisesta mm. datan eettistä käyttöä edistävästä IHAN – Reilu datatalous –projektista (ks. tarkemmin seuraavalla sivulla). Sitralla on myös pitkä kokemus esimerkiksi terveysdatan hyötykäytön edistämisessä ja se on ollut tiiviisti mukana Suomen toisiolain ja sen kansalliseen toimeenpanoon liittyvissä valmisteluissa.  

Syyskuun lopussa Sitran johtoryhmä päätti uuden Terveysdata 2030 -projektin käynnistämisestä. Kyseessä on vuoden 2021 alusta käynnistyvän Reilu datatalous teeman strategisia tavoitteita toteuttava kolmivuotinen projekti, joka keskittyy terveysdatan hyötykäyttöön. Se koostuu kahdesta hankekokonaisuudesta:  

1) Kilpailukykyä terveysdatasta -hankekokonaisuudesta, joka pitää sisällään esimerkiksi Sitran yhteistyöhankkeet yritysten ja muiden toimijoiden kanssa EU-hankkeen vaikuttavuuden varmistamiseksi sekä avainalueen tavoitteita tukevat hankkeet, kokeilut, pilotit, selvitykset, kilpailut, tilaisuudet, foorumit, viestinnän, hankinnat ja yhteistyökulut. 

2) EU:n terveysalan yhteistoimintahanke Joint Action for the European Health Data Space, jossa Sitra on mukana Sosiaali– ja terveysministeriön nimeämänä toimivaltaisena viranomaisena ja yhteistoimintahankkeen koordinoijana. Yhteistoimintahanketta koskeva hakemus lähetettiin Euroopan komissioon lokakuun lopussa. Hankkeen on määrä käynnistyä helmikuussa 2021. Hanketta komissio rahoittaa 4,16 m eurolla ja Sitra toimii 26 valtion hankkeen koordinaattorina sekä rahoituksen välittäjänä.  

Yksi avainalueen käynnistämisen perusteista on, että Suomella on erinomaiset mahdollisuudet terveysdatan hyötykäytön edelläkävijäksi EU:ssa. Olemalla kehitystyön keskiössä Suomi ja suomalaiset toimijat voivat vaikuttaa suotuisasti pelisääntöihin ja luoda suomalaisyrityksille parempaa kilpailukykyä toimintaympäristön ennakoitavuuden lisääntyessä. Komissio on tiedonannoillaan linjannut Euroopan digitaalista tulevaisuutta vuoteen 2025. 

Yksilön näkökulmasta on tärkeää, että digitalisaation ja datatalouden kehityksessä varmistetaan yksilön oikeuksien toteutuminen ja yksilöiden voimaantuminen oman datansa käyttöön. 

Avainalue on suunniteltu varmistamaan Suomen aktiivinen rooli kestävässä digitalisaatiokehityksessä. Kestävään digitalisaatioon liittyy datastrategiassa kuvattujen eurooppalaisten datan sisämarkkinoiden kehitys ja keinoälyn eettinen käyttö datapohjaisten palveluiden moottorina. 

IHAN® – Ihmislähtöinen datatalous 

Koronakriisi on osoittanut, että toimintaympäristöä on yhä vaikeampi ennakoida. Samaan aikaan data on noussut maailman arvokkaimmaksi raaka-aineeksi, mutta on laajamittaisesti vain harvojen hyödynnettävissä. IHAN-avainalue pyrkii luomaan Euroopan laajuiset pelisäännötratkaisuja ja työkaluja reilulle datataloudelle, jossa digitaaliset palvelut pohjautuvat luottamukseen ja tuottavat arvoa kaikille.  

Tarkastelujaksolla datatalouden hankkeet painottuivat EU-lainsäädännön tuoreimpiin aloitteisinhyvinvoinnin ja terveydenhuollon ratkaisuihin sekä reilun datatalouden rakentamiseen yhteistyössä yritysten kanssa.  

Euroopan komissio antoi marraskuun lopussa ehdotuksensa datan hallintamallista (Data Governance Act). Tämä on ensimmäinen isompi konkreettinen toimenpide EU-datastrategian toteuttamiseksi. Sitran julkaisema blogi avaa lakialoitteen sisältöä tuoreeltaan.  

Euroopan kilpailukyvyn näkökulmasta datamarkkinoiden yhteiseurooppalaisella hallintamallilla on jo kiire. Reiluun datatalouteen voidaan hakea mallia finanssi- ja telesektoreilta, jotka ovat edelläkävijöitä keräämiensä tietojen hyödyntämisessä ja yhteisten käytäntöjen kehittämisessä. Sitra selvitti, mitä voimme niiltä oppia, kun laadimme reiluja pelisääntöjä Euroopan datamarkkinoille.  

Datatalous on vielä kehittyvä toimiala ja sen vuoksi yhteinen tilannekuva ja kattavat käytännöt vastuullisesta datan käytöstä sekä käytännön työkalut puuttuvat. Datatulisi tarkastella myös osana vastuullista liiketoimintaa. Sitra, FIBS ja joukko suomalaisia edelläkävijäyrityksiä käärivät hihat ja ovat rakentamassa nykyistä vahvempaa siltaa datan ja yritysvastuun välille. Sitran tuoreessa Yritysvastuu ulottuu dataan –julkaisussa esiteltiin näkökulmia ja ehdotuksia vastuullisen datan käytön edistämiseksi sekä esimerkkejä yritysmaailman käytännöistä. 

Avainalueella kehitetään työkalut kokoavaa IHAN-kokeilualustaa, jolla organisaatiot voivat kokeilla reilun datatalouden mukaisia palveluja käytännössä. Verohallinto testasi käytännössä yritysdatan hyödyntämistä tavoitteenaan digitalisoida yrityksen perustamisprosessi ja houkutella Suomeen ulkomaisia yrityksiä. Yritykset ovat osoittaneet merkittävää kiinnostusta kokeilualustan runkona toimivaan Reilun datatalouden sääntökirjaan, jonka linjauksia on tarkoitus hyödyntää myös eurooppalaisessa GaiaX-yhteistyöhankkeessa.
Kokeilualustan oheen kehitetään myös itsearviointityökalua, jonka avulla dataa hyödyntävät yritykset voivat selvittää datan käyttönsä kypsyysastetta eli onko yritys vasta aloittelemassa reilujen pelisääntöjen mukaista toimintaa vai jo edistyneempi. Sitran tavoitteena on kehittää kypsyysmallia laajassa yhteistyössä. Mallia esiteltiin ensi kerran MyData Online 2020 -konferenssin yhteydessä 10.12.2020.  

Into terveysdataan ja koronasovellukseen saa suomalaiset erottumaan joukosta. Sitran teettämän kansainvälisen kyselytutkimuksen mukaan Suomessa älylaitteita itsensä mittaamiseen yli viisi vuotta käyttäneitä on selvästi enemmän kuin verrokkimaissa Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa. Tulosten mukaan suomalaisissa on ainesta reilun datatalouden edelläkävijöiksi ja Suomesta 2020-luvun reiluksi piilaaksoksi. 

Muutoskykyinen ja kestävä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee dataa innovaatioiden pohjaksi. Datan hyödyntäminen edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja asennemuutosta. Sitran tuore työpaperi tarjoaa suuntaviivoja datan nykyistä monipuolisemmalle ja ihmislähtöisemmälle hyödyntämiselle sekä sille, mitä se vaatii päättäjiltä ja toimialalta.  

IHAN® – Ihmislähtöinen datatalous –projektin työ jatkuu 30.6.2021 saakka. 

Osaamisen aika 

Osaamisen aika – Elinikäisestä oppimisesta kilpailukykyä ja hyvinvointia –projekti käynnistyi lokakuussa 2018. Kolmivuotisen kokonaisuuden tavoitteena on pitkäjänteinen ja laaja-alainen elinikäisen oppimisen kehitys Suomessa. Tuemme yhteiskunnallisia toimijoita systeemisen muutoksen käynnistämisessä. Sitran roolina on toimia fasilitoivana sillanrakentajana, yhteistyöfoorumin tarjoajana sekä kokonaiskuvan täydentäjänä. 

Hallitusohjelman pohjalta valtioneuvosto asetti syksyllä 2019 parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistuksen ryhmän, jossa ovat edustettuna kaikki eduskuntapuolueet. Sitra tukee uudistusta tiedontuotannolla tiiviissä yhteistyössä koordinaatioverkoston ja sen jäsenten edustamien organisaatioiden kanssa. 

Parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistuksen ryhmän linjausten ja etenemisen tueksi julkistimme marraskuussa muistion ”Ilmiölähtöisen johtamisen näkökulma elinikäiseen oppimiseen – Miten edistää systeemistä ajattelua? 

Sitra ennakoi tulevaisuuden koulutustarpeita vuoteen 2040 asti Mille väestölle? -selvityksessä. Julkistustilaisuuden keskustelua jatkettiin keskustelusarjalla väestökehityksen vaikutuksista kolmen koulutusasteen järjestelyihin. Keskusteluissa nousseiden kysymysten pohjalta haastattelimme vastaavia ministereitä ja julkistamme koulutusastekohtaiset haastattelut Sitran verkkosivuilla. 

Sillanrakentajan roolissa Sitra vauhdittaa eri alueilla vaikuttavien yritysten, oppilaitosten ja muiden julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä elinikäisen oppimisen ja elinvoiman vahvistamiseksi. Laajan kartoituksen tuloksena olemme käynnistäneet yhteistyön kymmenen eri puolilla Suomea sijaitsevan erilaisen alueen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on yhdessä toimijoiden kanssa tunnistaa alueiden haasteita sekä käynnistää toimintamallikokeiluja uuden osaamisjärjestelmän rakentamiseksi. 

Osaamisen aika -projektin työ jatkuu 31.12.2021 saakka. 

2.4 Ennakointi ja strategia -toiminto 

Tarkastelujakson aikana toiminto valmisteli uuden strategian ulkoista julkistusta, julkaisi Megatrendit koronan valossa -selvityksen koronan pidempiaikaisista vaikutuksista sekä viimeisteli Tulevaisuustaajuus-nimisen koulutuskonseptin kehittämistä ja valmisteli sen tammikuista julkistamista. 

Mistä on kyse? 

Ennakointitoiminto tuo suomalaiseen yhteiskuntaan ja tiedon verkostoihin pitkäjänteisesti tulevaisuuden kehityssuuntia luotaavia selvityksiä ja ennakointitietoa. Ennakointityössä painopisteet ovat yhteiskunnallinen analyysi- ja selvitystoiminta, oma ja kansallinen ennakointityö sekä sidosryhmäyhteistyö erityisesti erilaisten kohtaamisten, dialogin ja yhteistyöprosessien rakentamiseksi tiedontuottajien ja päätöksentekijöiden välille. Lisäksi toiminto pyrkii kehittämään tulevaisuuskyvykkyyksiä eli tulevaisuusajattelun ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja yhteiskunnassa. Strategia-perustoiminto vastaa Sitran strategiaprosesseista ja vaikuttavuusarvioinnista. 

Nostot tarkastelujaksolta: 

  1. Sitran hallitus hyväksyi päivitetyn strategian kokouksessaan 22.10.2020
  2. Megatrendit koronan valossa -selvitys julkaistiin marraskuussa. Selvitys kokosi yhteen päivitetyt versiot kesällä julkaistuista Koronan vaikutukset -artikkeleista ja nosti työkaluja toisenlaisten tulevaisuuksien kuvitteluun. 
  3. Toiminto valmisteli 12.1.2021 julkaistavaa Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmää, joka yhdistää tulevaisuusajattelun ja muutoksentekemisen taitoja. Työpajamenetelmä ja sen kaikki materiaalit tulevat kaikille avoimesti käyttöön ja hyödynnettäväksi.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?  

Ennakointitoiminnossa painopiste oli tarkastelujakson aikana koronan pidempiaikaisten vaikutusten paketoimisessa selvitykseksiMegatrendit koronan valossa -selvitys julkaistiin marraskuussa verkkotilaisuudessa, jossa tuotiin koronan vaikutusten, toivon lähteiden ja tämän hetken tärkeiden kysymysten lisäksi esille myös kolmen eri henkilön videotarinat toivottavista tulevaisuuksista. Selvitystä on jo ladattu marraskuun aikana 2600 kertaa ja sitä on tilattu painettuna versiona yli 300 kappaletta (yritykset, julkisorganisaatiot, koulut, yliopistot, kunnat), lisäksi kesällä julkaistuja Koronan vaikutukset -artikkeleita on luettu yhteensä noin 10 000 kertaa. Asiantuntijamme ovat myös antaneet useille tiedotusvälineille haastatteluita koronan vaikutuksista megatrendeihin ja erilaisiin teemoihin.  

Tulevaisuuden uudistajat -projektissa viimeisteltiin Tulevaisuustaajuus-nimistä työpajamenetelmää, joka yhdistää tulevaisuusajattelun muutoksentekemiseen. Taustalla on pyrkimys popularisoida eli tehdä helpommin lähestyttäväksi tulevaisuusajattelun taitoja ja vahvistaa ihmisten tulevaisuususkoa ja toimijuutta. Menetelmä on tarkoitettu kenelle tahansa. Tulevaisuustaajuus julkaistaan julkistustilaisuudessa 12.1.2021. Samalla julkaistaan kaikille avoimeen käyttöön Tulevaisuustaajuus-verkkosivusto, työpajan vetämiseen tarkoitettu Powerpoint-esitys, työpajan vetäjän käsikirja, tulevaisuusajattelun ja muutoksenteon yhdistämistä avaava Vaikuta tulevaisuuteen -selvitys sekä haku Tulevaisuustaajuus-työpajan vetäjien koulutukseen. Keskeiset materiaalit tulevat kevään aikana myös ruotsiksi ja englanniksi. Menetelmän kehittämisestä ja pilotoinnista useissa erilaisissa organisaatioissa on vastannut Tulevaisuuden uudistajien tiimi, mutta sitä on tehty tiiviisti eri alan asiantuntijoista koostuvan kehittäjäryhmän kanssa. 

Marraskuussa järjestimme webinaarin, jossa julkaisimme muistion Tulevaisuususko hukassa? Nuoret ilmastoaktivistit ja keskustelu tulevaisuudesta. Raportti kokosi yhteen tutkimushankkeen Nutopia -nuorten utopiat ilmastonmuutoksen aikakaudella havaintoja tulevaisuuskeskustelusta.  Tutkimus tuo esiin, että nuoret ilmastoaktivistit vaativat lisää tulevaisuutta koskevaa keskustelua, ja he kaipaavat sille lisää paikkoja ja tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua. 

Sivistys+ projektin tavoitteena on vahvistaa sivistystä, joka antaa meille entistä suuremman valmiuden uudistua ja vastata viheliäisiin ongelmiin. Tällainen sivistys myös luo merkityksellisyyttä ja hyvinvointia kulutuskeskeisyyden sijaan. Projekti pyrkii nostamaan perinteisen sivistyksen arvostusta ja päivittämään ja laajentamaan sivistysihannetta ja sen käyttöalaa. Marraskuussa projekti isännöi etäaamukahveja, joihin osallistui yli 40 toimijaa keskustelemaan sivistyskeskustelusta mediassa. Taustalla oli Meediukselta tilattu analyysi sivistyksestä käytävästä julkisesta keskustelusta lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa. Tarkastelujaksolla käynnistyi projektin rahoittama Dynamohanke, joka tuottaa museoille uudenlaisen toimintatavan yhteisöllisinä tulevaisuuden rakentajina. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteuttaa hankkeen yhdessä Suomen Metsämuseo Luston ja Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osaston kanssa. 

Ennakointi on Sitran jatkuvaa toimintaa. Tulevaisuuden uudistajat – projektin ensimmäinen vaihe jatkuu 30.6.2021 asti. Sivistys+-projekti jatkuu 30.6.2022 

Sitran strategiatyö 

Sitran hallitus hyväksyi kokouksessaan 22.10.2020 Sitran uuden strategian. Työ strategian ja toimintamallin kehittämiseksi käynnistyi maaliskuussa ja sitä on valmistelu laajassa yhteistyössä sitralaisten kanssa. Strategiadokumentti sekä muita materiaaleja julkaistaan verkkosivuillamme hallintoneuvoston kokoukseen jälkeen. 

2.5 Yhteiskunnallinen koulutus  

Tarkastelujakson aikana oli käynnissä kaksi koulutusohjelmaa: Sitra Lab 2 sekä Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen kurssi 15. Näistä jälkimmäinen siirrettiin kiristyneen koronatilanteen vuoksi jatkumaan keväälläJaksolla aloitettiin myös muutoksentekijöiden kartoitus, julkaistiin Talous tulevaisuuden palveluksessa -julkaisu sekä käytiin kuusi Poikkeusajan dialogia. 

Mistä on kyse? 

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta kokoaa päättäjiä ja muutoksentekijöitä kehittämään huomisen menestyvää Suomea yhdessä. Koulutustoiminnon fasilitointiosaamista hyödynnetään myös poikkileikkaavasti Sitran teemojen / toimintojen tukena ja tarkastelujaksolla koulutustiimin fasilitointitukea hyödynnettiin Sitran strategia- ja toimintamalliprosessissa. Tärkeimmät kokonaisuudet ovat Sitran oma tulevaisuuslaboratorio Sitra Lab ja Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus. 

Nostot tarkastelujaksolta: 

  1. Sitra Labin järjestyksessään toinen koulutusohjelma on käynnissä, ja kolmanteen avautui haku joulukuun alussa. Koulutukset siirrettiin kokonaan verkkoon pikaisella aikataululla.
  2. Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen uusittu tausta-aineisto otettiin käyttöön. Talous tulevaisuuden palveluksessa -julkaisu valottaa talouden haasteita ja tehtäviä sekä valinnan paikkoja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. 
  3. Yhteiskunnallisen koulutuksen toiminto suuntaa uuden strategian myötä tulevaisuudessa koulutusohjelmiensa ohella yhä tiiviimmin muutoksentekemisen lähestymistapoihin ja menetelmiin, sekä niihin liittyvän osaamisen tukemiseen.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?  

Sitra Lab  

Sitra Lab on Sitran oma tulevaisuuslaboratorio, jossa koulutamme muutoksentekijöitä, autamme organisaatioita ja yhteisöjä hyödyntämään uusia lähestymistapoja sekä puhumme muutoksen tekemisen puolesta. Kaiken tekemisemme taustalla on vahva ajatus siitä, että tulevaisuus tarvitsee tekijänsä, ja muutoksen tekemistä voi oppia. 

Tarkastelujaksolla on meneillään Sitra Lab 2 -koulutusohjelma, joka hakee luonnosta ratkaisuja kaupungistumisen haasteisiin. Koulutusohjelma siirrettiin keväältä syksyyn, ja toteutetaan nyt täysin virtuaalisesti. Haku kolmanteen Sitra Lab -koulutusohjelmaan on parhaillaan auki, ja siinä teemana ovat demokratian kapeikot. 

Koulutusohjelmien lisäksi Sitra Labin ytimessä on muutoksentekijöiden verkottaminen ja työn tukeminenSitra Lab mm. toimii yhteistyökumppanina ja rahoittajana lokakuussa Suomessa alkaneessa Ashoka Nordicin toteuttamassa muutoksentekijöiden kartoituksessa. Ashoka on maailman laajin yhteiskunnallisten yrittäjien ja muutoksentekijöiden verkosto, joka on vasta rantautumassa Suomeen. 

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus 

Vuodesta 2013 lähtien Sitra on järjestänyt Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutusta yhteiskunnallisille vaikuttajille ja päätöksentekijöille. Kurssin käyneitä on jo yli 400. Koulutuksessa pohditaan niin teoriassa kuin käytännön harjoituksen kautta sitä, miten maapallon ekologiset reunaehdot sekä reiluuden ja hyvinvoinnin tavoitteet sisällytetään taloudellisiin päätöksiin, talouspolitiikkaan ja johtamiseen. Jokaiselle kurssille kutsutaan noin 30 osallistujaa yhteiskunnan eri sektoreilta ja heille mahdollistetaan yhdessä oppiminen sekä uuden ajattelun ja uusien ratkaisujen kehittely.  

Järjestyksessä viidestoista kurssi laitettiin syyskuussa liikkeelle korona-ajan poikkeusjärjestelyin, mutta epidemian kiihtymisen ja tiukentuneiden viranomaisrajoitusten takia jouduimme keskeyttämään koulutuksen. Toivomme, että 15. kurssi saadaan päätökseen kevään aikana. 

Johdantona koulutuksen sisältöihin toimii jatkossa uusi Talous tulevaisuuden palveluksessa -julkaisu, jossa pohditaan talouden roolia ja tehtäviä yhteiskunnassa sekä sitä, miten käsitys näistä on muuttunut ja muuttumassa 2020-luvulla. Keskeinen viesti on tämä: Talouden voimat ja mekanismit on valjastettava luonnon ja ihmisen palvelukseen siten, että kaikenlainen taloudellinen toimeliaisuus uusintaa ekologista ja sosiaalista pääomaamme. Vähempi ei enää riitä.  

Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssista toteutettiin vaikuttavuusarviointi kesällä 2020. Kantarin tekemän kyselytutkimuksen mukaan yli puolet haastatelluista (54 %) piti kurssikokemusta erittäin tärkeänä. Johtamiskurssille annettu yhteiskunnallinen merkittävyysarvio oli samalla, erittäin hyvällä tasolla kuin vuonna 2014. Myös Sitran roolia yhteiskunnallisena kouluttajana kurssilaiset pitivät käymänsä kurssin perusteella tärkeänä. 

Poikkeusajan dialogit on DialogiAkatemian, Erätauko-säätiön ja valtiovarainministeriön dialogisten keskustelujen sarja, jossa luodataan kansalaisten kokemuksia poikkeusajan Suomessa eri näkökulmista. Sitra on mukana yhtenä keskustelujen järjestäjänä sekä rahoittamassa hanketta dialogimenetelmän kehittämiseksi vastaamaan kriisitilanteen olosuhteita.  

Keskustelujen yhteenvedot ovat arvokasta materiaalia, jota hyödynnetään muun muassa valtiovarainministeriön koronatyössä sekä OECD:n valmistelemassa luottamusarvioinnissa.Poikkeusajan dialogit järjestetään rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun Sitrassa kehitetylläErätauko-menetelmällä. 

Sitra Lab ja Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus ovat Sitran pysyvää toimintaa.  

3 Sitran tiedotteet ajalta 17.9.-17.12.2020 

Stt info: Sitran kaikki tiedotteet kootusti 

Pvm  Aihe  Teema/Projekti 
24.11.2020  Tiedonkäyttö lainsäädäntötyössä on sekavaa – selvitys ehdottaa kehittämisen asiantuntijoita eduskuntaan ja valtioneuvostoon  Kansanvallan peruskorjaus 
3.11.2020  ”USA:n sekasorron ei tarvitse olla Suomen tie” – Kunnat kokeilevat robottia osallisuuden ja demokratian tukena  Kansanvallan peruskorjaus 
15.10.2020  Suomestako 2020-luvun reilu Piilaakso? – Into terveysdataan ja koronasovellukseen saa suomalaiset erottumaan joukosta  Ihmislähtoinen datatalous 
6.10.2020  Robottipuhelut ja uudet toimintatavat parantaisivat merkittävästi tartuntojen jäljitystä epidemiaoloissa  Kansanvallan peruskorjaus 
25.9.2020  Kiertotalouden huipputapahtuma tarjoaa kriisien runnomalle maailmalle keinoja kestävään kasvuun  Hiilineutraali kiertotalous, WCEF 

 

 

Ota yhteyttä

Aihe

Perustietoa Sitrasta

Jokaisella suomalaisella on rooli tulevaisuuden rakentamisessa. Parempi huominen syntyy tämän päivän teoilla ja päätöksillä. Me sitralaiset uskomme vahvasti siihen, että tulevaisuus tehdään yhdessä, hyppää kyytiin!

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?