Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Minna Hemmilä/Sitra

Julkaistu 08.11.2019

Hallintoneuvoston katsaus 3/2019

Tarkastelujakso 12.9. – 7.11.2019

1  Yleiskuva Sitrasta

Sitran syksy on ollut vahvaa sidosryhmäyhteistyön ja selvitysten aikaa. Selvitysten aiheina ovat olleet muun muassa EU:n päästökaupan toimivuus ja uudistamistarpeet, yritysten suhtautuminen datatalouden mahdollisuuksiin sekä datatalouden eettiset kysymykset.

Rooli erilaisia tahoja yhteen kokoavana toimijana sekä ryhmäprosessien osaajana puolestaan on näkynyt esimerkiksi siinä, että Sitra kutsuttiin syyskuussa asetetun parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistustyöryhmän fasilitoijaksi. Hallitusohjelman kirjaus laaja-alaisesta, politiikkalohkot ylittävästä oppimisen kehittämisohjelmasta otettiin muutoinkin Sitrassa lämmöllä vastaan, sillä se antaa oivan pohjan jatkaa hyvin alkanutta työtä elinikäisen oppimisen edellytysten kehittämiseksi.

Työ kansanvallan peruskorjaamiseksi eteni kokeiluvaiheeseen: ensi vuonna toteutettaviin demokratiakokeiluihin saatiin lähes 40 hakemusta ympäri maata. Kuntaliiton kanssa yhteistyössä toteutettava Demokratiakokeilut 2020 -hanke etsii innovatiivisia, kuntademokratian käytäntöjä uudistavia kokeiluja. Kokeilujen keskeisenä tulokulmana on eriarvoistuminen ja niiden väestöryhmien osallistuminen ja osallisuus, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai ovat jo syrjäytyneet yhteiskunnallisesta toiminnasta.

Uusi yliasiamies, uudistettu laki Sitrasta

Hallintoneuvosto valitsi syyskuussa Sitran yhdeksänneksi yliasiamieheksi Jyrki Kataisen. Katainen jatkaa tehtävässään Euroopan komission varapuheenjohtajana nykyisen komission kauden loppuun saakka, ja aloittaa työnsä yliasiamiehenä 1.1.2020.

Suomen hallitus antoi lokakuussa esityksen muuttaa Sitrasta annettua lakia. Esityksen tarkoituksena on muuttaa Sitran hallintorakennetta koskevaa sääntelyä siten, että se vahvistaa rahaston parlamentaarista ja laaja-alaista ohjausta. Käytännössä suurimmat muutokset olisivat oman, parlamentaarisesti kootun hallintoneuvoston nimittäminen, muutokset hallituksen kokoonpanoon ja valintamenettelyyn, sekä hallinto- ja johtamisjärjestelmän selkiyttäminen. Esitys perustuu joulukuussa 2018 asetetun parlamentaarisen työryhmän loppuraporttiin, ja uudistetun lain on määrä tulla voimaan 1.1.2020.

Tarkastelujaksolla Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös 2018 oli esillä sekä eduskunnan talousvaliokunnassa että viimeisessä keskustelussa eduskunnan suuressa salissa. Molemmissa käsittelyissä tuli vahva tuki Sitran työlle kuten näkyy muun muassa talousvaliokunnan syyskuussa julkaisemasta mietinnöstä.

Sitran julkisuusanalyysi 1.7.-30.9.

Tämän katsauksen tarkastelujakson alku osuu kvartaaleittain tarkasteltavan mediajulkisuuden osalta kolmannen kvartaalin loppuun.

Sitran julkisuus toimituksellisessa mediassa oli vuoden kolmannella kvartaalilla erittäin runsasta ja julkisuus valtamediassa poikkeuksellisen laajaa.

Mediassa oli vahvasti esillä kuva Sitran roolista yhteiskunnan kirittäjänä ilmastokriisin taklaamiseksi ja suomalaisten ilmastoratkaisujen käyttöönoton mahdollistajana. Selvityksiä, jotka kertoivat suomalaisten kokemasta kestävien elämäntapojen tärkeydestä ja ilmastoon liittyvistä tunteista, uutisoitiin laajalti mediassa. Sitran uuden yliasiamiehen valinta oli myös varsin paljon esillä. Valtamediassa aihetta käsiteltiin runsaasti etenkin syyskuussa hallintoneuvoston kokousten välillä.

Valtakunnallisten medioiden lisäksi Sitra näkyi runsaasti myös kolmen maakuntamedian – Keskisuomalaisen, Etelä-Suomen Sanomien sekä Pohjalaisen – jutuissa.

Kansainvälisessä mediassa esillä oli etenkin Sitran uniikki rooli parlamentaarisena yhteiskunnan kirittäjänä. Muun muassa australialaisen huippuyliopisto Monashin professori Rod Glover ehdotti elokuussa The Conversationissa Sitran kaltaisen organisaation perustamista Australiaan. Hallinnon luottamusta käsitellyt kirjoitus levisi laajalti australialaisessa talousmediassa ja muun muassa The Canberra Times julkaisi kirjoituksen myös. Glover kirjoitti vastaavan sisältöisen tekstin myös yhdessä New Yorkin yliopiston professori Beth Noveckin kanssa. Teksti julkaistiin muun muassa yhdysvaltalaisessa EconoTimes-verkkolehdessä.

Sitran omien, melko laajoja yleisöä sinällään tavoittavilla digikanavilla (esim. Twitterin yli 40 000 seuraajaa) käytiin paljon keskustelua uuden yliasiamiehen valinnasta. Myös ilmastoaiheiset julkistuksemme, sosiaalisen median nostomme sekä verkkosisältömme saivat entistä laajempaa huomioita. Muun muassa verkkosivujamme seurasi tarkastelujaksolla yli 200 000 suomalaista.

Alla tarkempaa raportointia teemojen ja toimintojen työstä tarkastelujaksolla.

Aiemmissa toimintakatsauksissa raportoitu pääomasijoitustoiminnan katsausosuus on siirretty omaksi osiokseen sijoitustoiminnan raportin yhteyteen.

2  Toimintokohtaiset katsaukset

2.1  Hiilineutraali kiertotalous -teema

Suomen on mahdollista saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet kustannustehokkaasti ja vähentää päästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tällä tarkastelujaksolla korostuivat vaalikevään sähköistämä keskusteluilmapiiri ja Hiilineutraali kiertotalous -teeman pyrkimys tukea strategisen ja kunnianhimoisen ilmastopolitiikan tekemistä Suomessa.

Tarvitsemme kipeästi sekä kriisitietoisuutta että toimivia, hyväksi havaittuja ratkaisuja niin hallinnossa, yrityksissä kuin suomalaisten jokapäiväisessä arjessakin. Koko Suomen polkua kohti kiertotaloutta viitoittaa keväällä päivitetty Kiertotalouden tiekartta. Niin taloutemme kuin elämäntapojemmekin muutokselle on suuri tarve, kertoi toukokuussa julkistettu ja laajaa huomiota saanut raporttimme: Asukasta kohden laskettujen päästöjen pitäisi vähentyä jopa 96 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Arjessa muutosvalmiutta lienee, sillä suomalaiset ovat tehneet kehittämäämme elämäntapatestiä jo yli 835 000 kertaa.

Mistä on kyse?

Globaali kestävyyskriisi haastaa yhteiskuntamme talouden perustan ja tavan toimia. Hiilineutraali kiertotalous -teeman työ tähtää siihen, että Suomi on uudenlaisen, tehokkaampaan talouteen perustuvan yhteiskunnan suunnannäyttäjä. Keskeistä on tukea Suomen yhteistä tahtotilaa menestyä kiertotalouden edelläkävijänä ja luoda tuolle uudelle, tehokkaammalle taloudelle maailmanluokan ratkaisuja. Kiertotalouden mukainen toiminta kotitalouksissa, julkisella puolella ja liike-elämässä luo edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle. Teeman työtä tehdään etenkin avainalueilla, joita on kolme: Ilmastoratkaisut, Kiertotalous ja Resurssiviisas kansalainen.

Sitran johtoryhmän kokouksessa 18.3.2019 päätettiin uuden Kilpailukykyinen ja reilu kiertotalous -avainalueen käynnistämisestä. Avainalueen työ alkaa 1.11.2019, ja tavoitteena on skaalata reilun sekä osallistavan kiertotalousyhteiskunnan ratkaisuja kestävyyskriisin ratkaisemiseksi.

Nostot tarkastelujaksolta:

  1. Suosittu Kiertotalouden kiinnostavimmat -yrityslistauksemme sai jatkoa, kun Sitra ja Laatukeskus jakoivat lokakuussa kiertotaloustunnustuksen kovimmille kiertotalouden edelläkävijäyrityksille.
  2. Tuoreen selvityksemme mukaan 1,5 asteen mukainen ilmastopolitiikka edellyttää EU:n päästökauppaan pikaista uudistusta. Yhtä ainoaa keinoa päästökaupan riittävään vahvistamiseen ei ole, vaan jo toimiviksi havaitut useat eri keinot on otettava laajasti käyttöön.
  3. Sitran suosittua Elämäntapatestiä on tehty yli 850 000 kertaa. Kulutustottumusten ja elämäntapojen muutoksilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen haasteita ratkaistaessa. Testi suosittelee tekijöille heidän vastaustensa perusteella räätälöityjä fiksuja arjen tekoja, joilla voi parantaa omaa elämänlaatua ja pienentää hiilijalanjälkeä. Testi on ollut myös yksi keino tuoda Sitran työtä konkreettiseksi ja näkyväksi yksityishenkilöille.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Sitra on tuonut esille laajasti erilaisia ratkaisuja niin hallinnon, yritysmaailman kuin yksittäisten suomalaisten arjenkin käyttöön. Olemme tuoneet jatkuvasti esille tarvetta uudistaa taloutta kohti kiertotaloutta – muutos vaatii laajaa yhteistyötä myös globaalilla tasolla. Jatkoimme myös yhteistyötä niin yritysten, kansalaisjärjestöjen kuin tavallisten suomalaistenkin kanssa rakentaen mahdollisuuksia entistä kestävämpään arkeen.

Tarkastelujaksolla julkistettiin useita selvityksiä, kyselyitä ja vertailevia listauksia, jotka kaikki osaltaan vahvistavat tietopohjaa ja ymmärrystä ilmasto- ja kestävyyskriisistä.

Kiertotalous-avainalue

Tarkastelujaksolla julkisessa keskustelussa korostui välittömien ilmastotoimien kiireellisyys. Samaan aikaan on välttämätöntä uudistaa yhteiskuntamme niitä perustuksia, jotka turvaavat meille hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. Kestävämpään ja vähemmän neitseellisten luonnonvarojen käyttöön perustuvaan talouteen vie kiertotalous.

Kaupunkien ja kuntien rooli on jatkuvasti ollut nousussa hyvinvoinnin sekä ilmastotoimien kehittämisessä. Kiertotalouden kunnianhimon kirittäminen kuntasektorilla on osaltaan onnistunut, sillä jatkossa Kuntaliitto ja Syke järjestävät Vuoden kiertotalouskunta -kilpailun vuosittain ilman Sitraa.

Suomalaisten kiertotalousosaamisen kasvattaminen sai aivan uuden ulottuvuuden, kun Heureka avasi 26.10. kiertotalousnäyttelyn. Näyttelyssä vierailija tutustuu kiertotalouteen ”kiertotehtaan” työntekijänä, joka muun muassa pidentää korjauspajassa tuotteiden elinkaarta, luo uusia tuotteita uusiotuotepajassa ja pohtii kestävää kuluttamista vauhdikkaan kuvakyselyn kautta. Sitra on näyttelyn päärahoittaja. Näyttelyn lisäksi Sitra on rahoittanut Heurekaa opetusmateriaalien ja opettajankoulutuksen kehittämisessä sekä kiertotalousaiheisten tapahtumien järjestämisessä.

Uuden, tehokkaamman talouden mukainen liiketoiminta leviää suomalaisten yritysten keskuudessa. Suosittu Kiertotalouden kiinnostavimmat -yrityslistaus sai jatkoa, kun Sitra ja Laatukeskus jakoivat lokakuussa kiertotaloustunnustuksen kovimmille kiertotalouden edelläkävijäyrityksille.

Tunnustuksen saivat tänä vuonna 3 Step It, Neste ja Touchpoint. Kunniamaininnat saivat MaaS Global, Swappie, RePack ja Nokia. Myös yrityskenttä alkaa itse kirittää kunnianhimon tasoaan kiertotaloudessa. Kiertotaloustunnustukset toimivat lähtölaukauksena kiertotalousliiketoiminnan kansainvälisen arviointimallin (EFQM CE Lens) kehittämiselle, jonka Laatukeskus toteuttaa ensi vuoden aikana.

Globaalin kiertotaloustyömme keskeisin väline, perustamamme maailman kiertotalousfoorumi World Circular Economy Forum 2020 järjestetään ensi vuonna jo neljättä kertaa. Tällä kertaa Kanadassa järjestettävän foorumin valmistelut ovat jo täydessä vauhdissa ja kansainvälisten kumppaneiden etsintä on käynnissä.

Nykyisen kiertotalous-avainalueen työ päättyi 31.10.2019, mutta työ kiertotalouden edistämiseksi jatkuu uudella painotuksella.

Resurssiviisas kansalainen -avainalue

Ilmastokeskustelu aktivoitui suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävästi talvikaudella 2018-19, mutta puheittemme ja tekojemme välillä on vielä suuria ristiriitoja. Kulutustottumusten ja elämäntapojen muutokset ovat ratkaisevan tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen haasteita ratkaistaessa.

Kulutusvalintojen merkitystä havainnollistava 1,5 asteen elämäntapojen palapeli ja Sitran suosittu Elämäntapatesti, jota on tehty jo yli 850 000 kertaa, olivat esillä Turun kirjamessuilla lokakuun alussa. Tapahtuma veti Turkuun ennätysyleisön, yli 23 500 kävijää.

Resurssiviisas kansalainen -avainalue päättyi nykymuodossaan 31.7.2019, mutta valmistelu työn siirtämiseksi Sitran ulkopuolelle jatkuu pienemmin resurssein 31.7.2020 asti. Työ keskittyy nyt uuden, Sitran ulkopuolisen toimintamallin edellytysten selvittämiseen, luomiseen sekä rahoitus- ja toteutuskumppaneiden kartoittamiseen.

Ilmastoratkaisut

Matkalla kohti hiilineutraalia maailmaa Suomi voi menestyä vain tekemällä strategista ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Sen tueksi Ilmastoratkaisut-tiimi tuottaa tietoa tehokkaimmista ilmastoratkaisuista, jotka tuottavat myös hyvinvointia Suomelle.

Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan kulmakivi, joka leikkaa päästöjä tehokkaasti. Lokakuussa julkaisemassamme selvityksessä tarkasteltiin sitä, miten päästökaupan tavoitteiden tulisi muuttua, jos EU:n päästövähennystavoitetta kiristetään nykyisestä 40 prosentista 55 tai 60 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Selvitys osoittaa, että päästökauppaan tarvitaan laaja-alainen ja viipymättä toteutettava uudistus, jotta EU voi saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Uudet päästövähennystavoitteet tarkoittaisivat, että päästökaupan piiriin kuuluvia päästöjä pitäisi vähentää 61─65 prosentilla vuoden 2005 tasosta. Tämä olisi mahdollista saavuttaa kolmen keinon yhdistelmällä: päästökaupan päästökattoa kiristämällä, markkinavakausvarantoa vahvistamalla sekä ottamalla käyttöön päästöoikeuden minimihinta ryhmässä maita, jotka haluavat näyttää esimerkkiä.

Sitra on jo vuodesta 2015 lähtien selvittänyt kansainvälisessä Green to Scale -projektissa, paljonko päästöjä voitaisiin vähentää, jos parhaat jo käytössä olevat ilmastoratkaisut otettaisiin muualla käyttöön siinä määrin, kuin edelläkävijät jo ovat ottaneet. Tarkastelujakson aikana pureuduimme erityisesti pohjoismaisissa kaupungeissa ja kunnissa jo käytössä oleviin ilmastoratkaisuihin ja mahdollisuuksiin skaalata niitä muualle. Tulosten mukaan, ottamalla käyttöön 14 pohjoismaista ilmastoratkaisua Pohjoismaiden kaupungit ja kunnat voisivat vähentää vuosittaisia ilmastopäästöjään arviolta 26 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Määrä vastaa lähes puolta Norjan vuosittaisista päästöistä. Projektin tuloksia esittelimme lokakuussa C40 World Mayors Summit -tapahtumassa Kööpenhaminassa, ja varsinainen tutkimusraportti julkaistaan marraskuussa.

Ilmastoratkaisut -avainalueen työ jatkuu 30.6.2020 asti.

2.2  Uudistumiskyky

Tarkastelujakson aikana Uudistumiskyky-teemalla jatkettiin suomalaisen kansanvallan ja hallintokoneiston uudistumiskyvyn tukemista mm. valtakunnallisella ja alueellisilla kehittämistyöpajoilla puolueille sekä Demokratiakokeilut 2020 hakuprosessin etenemisellä. Kesällä päättyneen Ihminen edellä -avainalueen työn vaikuttavuuden varmistamiseksi tuettiin projektissa kehitettyjen toimintamallien ja -konseptien jatkokehitystä ja -levitystä.

Mistä on kyse?

Sitran Uudistumiskyky-teema vahvistaa erilaisten toimijoiden uudistumiskykyä siten, että ihmiset ovat muutoksen tärkein voimavara. Kyky uudistaa omaa toimintaa on nopeasti muuttuvassa maailmassa niin yksilön, yhteisön kuin koko kansakunnan elinehto.

Työtä tehdään tällä hetkellä yhdellä avainalueella, joka on suomalaisen päätöksentekojärjestelmän ja osallisuuden päivittämistä vauhdittava Kansanvallan peruskorjaus.

Nostot tarkastelujaksolta:

  1. Ensi vuonna toteutettavien Demokratiakokeilut 2020 -kokeilujen ideahaku ja valintaprosessi etenivät syys-marraskuussa aikataulun mukaan. Hakemuksia kokeiluihin tuli lähes 40 eri puolilta Suomea, ja koska niiden perusteella tunnistettiin keskinäisen oppimisen, kumppanuuksien ja yhteiskehittämisen mahdollisuuksia, lokakuun alussa kaikille hakijoille järjestettiin yhteiskehittämistyöpaja.
  2. IHME-avainalueen työn peruina syksyn aikana on tuettu ely-keskusten uusiksi työkaluiksi siirtyvien Soteuttamo- ja sote-kiihdyttämö- konseptien jatkokehitystä ja -levitystä. Lisäksi eri puolilla Suomea on pidetty digi-Soteuttamoja osana TEMin, Sitran ja ely-keskusten rahoittamaa Digi-silta -hanketta.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Syksyn aikana Uudistumiskyky-teemalla keskityttiin kansavallan päivittämiseen tähtäävien hankkeiden edistämiseen sekä pyrittiin edelleen varmistamaan viime vuosien aikana erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon kokeilu- ja pilottihankkeissa kertyneiden kokemusten saaminen hyötykäyttöön valtakunnallisesti.

Kansanvallan peruskorjaus- avainalueella tämä tarkoitti esimerkiksi Demokratiakokeilut 2020 -ideahakuprosessin etenemistä kaikille hakijoille tarkoitetulla yhteiskehittämistyöpajalla sekä kahdessa maakunnassa, Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa syys-lokakuussa toteutettuja maakuntavierailuja.

Molempiin maakuntavierailuihin kuuluivat niin puoluetoiminnan kehittämistyöpaja alueellisille ja paikallisille puoluetoimijoille, maakuntaliiton ja kuntien edustajien tapaaminen, oppilaitosvierailu sekä kaikille avoin kansalaistapahtuma.

Kesäkuussa päättyneen Ihminen edellä -valintakokeilut sote-palveluissa -avainalueen (IHME) työn vaikuttavuuden varmistamiseksi puolestaan Sitra mm. rahoittaa vielä syksyn aikana THL:n ohjaukseen siirtynyttä Huomisen terveyskeskus-valmennuksen seurantavaihetta viidellä alueella ja yhteensä 25 julkisessa terveyskeskuksessa. Tavoitteena on saada valmennusohjelmasta valtakunnallinen konsepti yhteistyössä THL:n ja STM:n kanssa.

Lisäksi IHME-avainalueen työn peruina on tuettu ely-keskusten uusiksi työkaluiksi siirtyvien Soteuttamo- ja sote-kiihdyttämö- konseptien jatkokehitystä ja -levitystä. Syksyn aikana on esimerkiksi käynnistetty digi-Soteuttamoja eri puolella Suomea osana TEMin, Sitran ja ely-keskusten rahoittamaa Digi-silta -hanketta. Ensi vuoden alusta suunnitteilla on valtakunnallinen laaja ESR-rahoituksella toteutettava Sote-Kiihdyttämö ja Soteuttamo-toimintaohjelma TEMin ja ely-keskusten toimesta.

Kansanvallan peruskorjaus

Puoluetoimistojen työntekijöille ja puolueiden luottamushenkilöille järjestettiin syyskuussa ensimmäinen puoluetoiminnan kehittämisen työpaja. Teemoina olivat mm. puolue- ja järjestötoiminnan uudet mallit maailmalla ja Demokratiakokeilut 2020.

Suomen suurlähetystöverkoston avulla tehdyn kartoituksen pohjalta Sitra tilasi selvityksen eri maiden parhaista uusista toimintamalleista kansalaisten osallistumisen edistämiseksi. Esimerkkejä haettiin niin puolueiden ja kansalaisjärjestöjen kuin uusien digitaalisten alustojenkin osalta. Haastatteluihin perustuen analysoitiin tarkemmin 13 eri mallia pyrkien löytämään myös uuden teknologian ja toiminta-alustojen käyttömahdollisuuksia. Laaja ja monin tavoin kiinnostava selvitys ”Puolue- ja järjestötoiminnan malleja maailmalla. Kuinka osallistaa, aktivoida ja innostaa ihmisiä?” julkaistiin syyskuussa.

Valtakunnallisen puoluetyöpajan lisäksi tarkastelujakson aikana järjestettiin puoluetoiminnan kehitystyöpajat alueellisille ja paikallisille puoluetoimijoille Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa.

Puoluetoimijoiden työpajat olivat kummassakin tapauksessa osa maakuntavierailua, jonka aikana avainalue myös tapasi maakunta- ja kuntatoimijoita, teki oppilaitosvierailun ja järjesti matalan kynnyksen kansalaistapahtumat Laukaassa ja Mikkelissä.

Kansalaistapahtumien tavoitteena oli paitsi kertoa Sitran projektista, myös ja ennen kaikkea herättää keskustelua osallisuuden, osallistumisen ja kansanvallan tulevaisuudesta paikallisten ja alueellisten esimerkkien ja puhujien kautta. Joulukuussa avainalueen ”maakuntakiertue” jatkuu Pirkanmaalla.

Ensi vuonna toteutettavien Demokratiakokeilut 2020 -kokeilujen ideahaku ja valintaprosessi etenivät syys-marraskuussa aikataulun mukaan. Kuntaliiton kanssa yhteistyössä toteutettavassa hankkeessa etsitään innovatiivisia demokratiakokeiluja, jotka uudistavat kuntademokratian käytäntöjä.

Yhtenä keskeisenä tulokulmana on eriarvoistuminen ja niiden väestöryhmien osallistuminen ja osallisuus, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai ovat jo syrjäytyneet yhteiskunnallisesta toiminnasta. Kokeiluhankkeen seurantaryhmässä on mukana Sitran ja Kuntaliiton lisäksi myös Oikeusministeriön ja tiedeyhteisöjen edustus.

Hakemuksia kokeiluihin tuli lähes 40, ja koska niiden perusteella tunnistettiin keskinäisen oppimisen, kumppanuuksien ja yhteiskehittämisen mahdollisuuksia, lokakuun alussa järjestettiin yhteiskehittämistyöpaja, johon kutsuttiin edustajat kaikista hakijoista. Tämä jälkeen hakijoilla oli kolme viikkoa aikaa päivittää aiempia hakemuksiaan muodostaa kumppanuuksia. Päätökset rahoitettavista kokeiluista tehdään marraskuun alussa.

Kansanvallan peruskorjaus -projektin työ jatkuu kesäkuuhun 2021.

2.3  Uusi työelämä ja kestävä talous

Tarkastelujakson aikana Sitra kutsuttiin fasilitoimaan valtioneuvoston 25.9.2019 asettaman parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistustyöryhmän työtä.

Suomen EU-puheenjohtajuusohjelman yksi painopisteistä on datatalous. Sitra on pyrkinyt edesauttamaan Suomen datatalouden tavoitteitta olemalla mukana kumppanina muun muassa Euroopan komission ICT Proposers’ Day -tapahtumassa Helsingissä.

Sitran, TEM:n ja kuntien pitkään valmistelema Työllisyys-SIB eteni kohti toteutusta. Vaikuttavuusinvestoimisen projekti päättyy Sitrassa vuoden lopussa.

Mistä on kyse?

Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teema edistää työelämän uudistumista, elinikäistä oppimista ja kestävää taloutta. Sen painopisteet ovat elinikäinen oppiminen, datatalous ja strateginen kasvupolitiikka. Teemaan kuuluu lisäksi projekti, jonka tehtävänä on varmistaa vuoden 2017 lopussa päättyneen Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalueen vaikuttavuus ja onnistunut irtautuminen Sitrasta.

Nostot tarkastelujaksolta:

  1. IHAN-avainalue toteutti keväällä tutkimuksen, joka pureutuu neljässä Euroopan maassa sijaitsevien yritysten valmiuteen noudattaa reilun datatalouden pelisääntöjä liiketoiminnassaan ja henkilödatan käsittelyssä. Yrityskyselyn tulokset osoittavat, että globaalien alustajättien vaikutus datan jakamista hyödyntäviin liiketoimintamalleihin kiteytyy epäreiluihin pelisääntöihin ja kilpailun vaikeuteen.
  2. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi lupaavia väliaikatietoja Koto-SIB-hankkeesta. Elokuun 2019 lopussa Koto-SIBin kautta oli työllistynyt noin 750 maahanmuuttajaa. Ministeriö arvioi, että SIB-hankkeesta valtiolle kertyvät säästöt ovat jopa yli 20 miljoonaa euroa. Vaikuttavuusinvestoimisen projekti päättyy Sitrassa vuoden lopussa.
  3. Sitra kutsuttiin fasilitoimaan valtioneuvoston 25.9.2019 asettaman parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistustyöryhmän työtä. Sitran Osaamisen aika -avainalueella tekemä taustoittava työ elinikäisen oppimisen kokonaiskuvasta sekä uusi tiedontuotanto tukevat tätä työtä.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Osaamisen aika

Osaamisen aika – Elinikäisestä oppimisesta kilpailukykyä ja hyvinvointiaprojektikokonaisuus käynnistyi lokakuussa 2018. Kolmivuotisen avainalueen tavoitteena on vauhdittaa elinikäisen oppimisen politiikkaa, jossa osaamista tarkastellaan hyvinvoinnin rakennusaineena ja siihen käytetyt resurssit nähdään investointeina Suomen kilpailukykyyn. Elinikäisen oppimisen politiikka rakentuu toimivasta ohjaus- ja rahoitusjärjestelmästä sekä koulutusjärjestelmästä, joka takaa jokaiselle suomalaiselle laajan osaamispohjan ja jatkuvan oppimisen edellytykset erilaisissa elämänvaiheissa ja -tilanteissa.

Avainalueen työn ensimmäisessä vaiheessa keskeiset sidosryhmät työstivät elinikäisen oppimisen tahtotilaa ja rahoituksen periaatteita. Työhön osallistui Sitran kutsusta 30 organisaation johtoa ja asiantuntijoita koulutuksen, työelämän ja hallinnon aloilta. Sitran tiimi fasilitoi yhteistä työskentelyä, koosti tausta-aineistoja ja jalosti sisältöjä keskustelujen pohjalta. Yhteisen prosessin tuloksena Sitra julkisti viime keväänä 30 organisaation yhteisen näkemyksen elinikäisen oppimisen tahtotilasta, rahoituksen periaatteista ja keskeisistä muutoshaasteista. Kannanoton mukaan Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen elinikäisen oppimisen politiikan ja sitä tukevat rahoituksen periaatteet, jotta kaikki suomalaiset voivat uudistaa osaamistaan ikään ja elämäntilanteeseen katsomatta. Lisäksi julkaisu nimeää kahdeksan muutoshaastetta, joista tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja poliittisia linjauksia, jotta elinikäinen oppiminen voi edetä kohti käytäntöä.

Syksyllä 2019 Sitra tukee jatkuvan oppimisen parlamentaarista uudistustyötä. Valtioneuvosto asetti 25.9. parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistustyöryhmän, jossa ovat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet. Sitra kutsuttiin fasilitoimaan tätä työtä, joka jatkuu vuoden 2020 loppuun. Hallitusohjelman kirjaus laaja-alaisesta, politiikkalohkot ylittävästä elinikäisen oppimisen kehittämisohjelmasta, jonka toteutumista parlamentaarinen seurantaryhmä tukee, antaa hyvän pohjan myös Sitran toiminnalle elinikäisen oppimisen edellytysten kehittämiseksi.

Osaamisen aika -avainalue jatkaa elinikäisen oppimisen tilannekuvan ylläpitoa ja tiedontuotantoa elinikäisen oppimisen kokonaiskuvasta mm. väestökehitykseen ja digitalisaation tilaan liittyen, syventämällä tunnistettuja muutoshaasteita esimerkiksi työttömien ja yrittäjien näkökulmista, hahmottelemalla elinikäisen oppijan toimeentulon karttaa sekä kansalaiskyselyllä elinikäisen oppimisen toteutumisesta ihmisten arjen kokemusten tasolla.

Sitran työ elinikäisen oppimisen aihealueella rakentaa edellytyksiä, jotka auttavat Suomea siirtymään uudenlaiseen osaamisen aikaan. Osaamisen aika -avainalueen tavoitteena on tukea yhteiskunnallisia toimijoita Suomessa elinikäisen oppimisen kehittämiseksi. Tiimin työ jatkuu 30.9.2021 saakka.

IHAN® – Ihmislähtöinen datatalous

Datasta on tullut maailman arvokkain resurssi, mutta nykyisillä toimintamalleilla siitä hyötyvät eniten muutamat suuryritykset, jotka keräävät palvelujensa käyttäjien datan itselleen. Reilu datatalous sen sijaan hyödyttäisi kaikkia. Yhtenäinen toimintatapa avaisi mahdollisuuksia käyttäjälähtöisille innovaatioille ja liiketoiminnalle. IHAN-avainalue pyrkii luomaan Euroopan laajuiset pelisäännöt reilulle datataloudelle.

Aiemmin toteuttamamme kansalaiskyselyn luontevana jatkona toteutimme keväällä tutkimuksen, joka pureutuu neljässä Euroopan maassa sijaitsevien yritysten valmiuteen noudattaa reilun datatalouden pelisääntöjä liiketoiminnassaan ja henkilödatan käsittelyssä. Yrityskyselyn tulokset osoittavat, että globaalien alustajättien vaikutus datan jakamista hyödyntäviin liiketoimintamalleihin kiteytyy epäreiluihin pelisääntöihin ja kilpailun vaikeuteen. Kyselyyn vastanneet suomalaisyritykset suhtautuvat verrokkimaiden yrityksiä pessimistisemmin datatalouden mahdollisuuksiin: vain 42 % suomalaisyrityksistä näkee datataloudessa kilpailuedun mahdollisuuden (ranskalaisyrityksistä jopa 69 %). Aiempaan kansalaiskyselyyn vastanneet kuluttajat ilmaisivat kiinnostuksensa palveluihin, jotka olisi mahdollista tunnistaa reilun datan merkin avulla (66 % piti tärkeänä). Yritystutkimukseen vastanneista merkkiä kannatti vain 36 %. Julkaisimme tulokset Euroopan komission järjestämän Digital Excellence forum @ ICT Proposers’ Dayn sivutapahtumassa 19.9.

Kansalais- ja yrityskyselyiden tuloksia analysoitiin ja peilattiin arvotutkimuksiin Turun yliopiston tutkimuksessa, jonka mukaan eurooppalaisen reilun datatalouden pelisäännöt voidaan perustaa yhteiselle arvopohjalle. Ihmiskeskeinen datatalous edellyttää läpinäkyvyyttä ja jatkuvaa vuoropuhelua ihmisten kanssa.

Tulevaisuudessa arvoihin pohjautuvat pelisäännöt voivat ohjata yrityksiä nykykyistä vastuullisempaan datan käyttöön. Avasimme keskustelun reilun datatalouden lisäämisestä yritysvastuun uudeksi osaksi kestävää liiketoimintaa edistävän FIBSin kanssa järjestämässämme tilaisuudessa 30.10. Työ jatkuu reilun datatalouden yritysvastuufoorumeissa, joissa asiantuntijat jakavat ja saavat tietoa sekä oppivat toisiltaan datan ja yritysvastuun välisestä yhteydestä. Foorumissa luodaan pohjaa yritysten kestävälle datankäytölle ja myöhemmin rakentuvalle Euroopan laajuiselle Data & yritysvastuu -verkostolle. Ilmoittautuminen foorumiin päättyy 30.11.

Työmme reilun datatalouden parissa etenee myös julkishallinnon kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat laatineet EU-puheenjohtajuuskauteen liittyen datatalouden periaatteet, joita kokoonnuimme käsittelemään työpajaan 31.10.

Pilottihankkeet etenevät suunnitelmien mukaisesti. Käynnissä on useita hankkeita, kuten HUS:n vetämä diabeetikkolasten hoitoon liittyvä pilotti, kotimaassa tallennettujen terveystietojen hyödyntämistä ulkomaan matkalla helpottava kokeilu, varusmiesten kunnonkohotukseen liittyvä pilotti ja sähköiseen tunnistamiseen liittyvä SisuID-ratkaisu. MyCelia-palvelu uudistaa datan hyödyntämisen pelisäännöt musiikkialalla. MyCelia-hankkeen keulahahmona on Grammy-palkittu muusikko Imogen Heap, jonka kutsuimme pääpuhujaksi 25.–27.9. MyData 2019 -konferenssiin Helsinkiin. Sekä MyData 2019 -tapatumasta että Sitran MyCelia pilottihankkeesta raportoitiin tiedotusvälineissä mm. Imogen Heapin haastattelu Helsingin Sanomissa, jossa esiteltiin myös Sitran IHAN-projektia.

IHAN® – Ihmislähtöinen datatalous -avainalueen työ jatkuu 30.6.2021 saakka.

Vaikuttavuusinvestoimisen tuki

Vaikuttavuusinvestoimisen tuen tiimi kehittää vaikuttavuusinvestoimisen tunnettuutta ja markkinaa tulosten hankintaa ja SIB-hankkeita painottaen.

Suomen vaikuttavuusinvestointiosaaminen ja infrastruktuuri ovat keskeinen peruste myös sille, että YK:n alainen UNOPS siirtää oman ohjelmansa ja toimistonsa Suomeen.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen liittyen Helsingissä järjestettiin syyskuussa Ecosystems for Wellbeing – Social Outcomes Contracting Platform osana laajempaa hyvinvointitalouden teemakokonaisuutta. Se toi saman pöydän ääreen viitisenkymmentä vaikuttavuuden hankinnasta kiinnostunutta asiantuntijaa, jotka keskustelivat keinoista osaamisen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen EU:n sisällä. Työhön osallistui Sitran lisäksi kolme EU-komission pääosastoa ja kymmenen jäsenmaata Euroopan investointipankin johdolla ja STM:n tuella.

Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB-malli on yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuodoista. Se mahdollistaa julkiselle sektorille etupainotteiset investoinnit esimerkiksi ennakoivaan ja ehkäisevään toimintaan – ja sitä kautta lisää hyvinvointia sekä kustannussäästöjä.

Työ- ja elinkeinoministeriö esitteli kansainvälisille vieraille väliaikatietoja 2,5 vuotta sitten käynnistyneen Koto-SIBin tuloksista. Euroopan suurimpiin lukeutuvan SIBin tavoitteena on edistää maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä ja kotoutumista. Elokuun 2019 lopussa hankkeeseen oli osallistunut lähes 2 000 maahanmuuttajaa, joista reilut 1 300 oli käynyt läpi ohjelmaan kuuluvan 70 päivän koulutusjakson. Heistä peräti 750 oli työllistynyt saamansa tuen avulla. TEM:n arvio Koto-SIBin valtiolle tuomista säästöistä on yli 20 miljoonaa euroa. Yksi Koto-SIBin suurimmista sijoittajista on Euroopan investointirahasto. (Ks. Euroopan investointipankin video Koto-SIBistä.)

Työterveyslaitos (TTL) julkisti syyskuussa arvion TyHy-SIBistä, Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisestä SIB-hankkeesta. Vuonna 2015 käynnistyneen SIBin tavoitteena oli julkisen sektorin työhyvinvoinnin edistäminen. TTL:n mukaan TyHy-SIB onnistui vahvistamaan mukana olleiden organisaatioiden työkykyjohtamista, vaikka sairauspoissaoloihin liittyneitä tavoitteita ei saavutettu odotetusti.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin pureutuva SIBkokonaisuus (Lapset-SIB) on lähtenyt vahvasti liikkeelle. Kunnista mukana ovat Vantaa, Helsinki, Hämeenlinna, Lohja ja Kemiönsaari. Hankehallinnoija FIM kerää parhaillaan varoja SIB-rahastoon. Valmisteilla on myös Lapset-SIB II, jonka kohderyhmään kuuluvat hieman eri painotuksin Jyväskylän, Tampereen, Karkkilan ja Vihdin lapset, nuoret ja perheet. Hankehallinnoijan kilpailutuksesta vastaa Hansel syksyn aikana.

Myös Pitkäaikaistyöttömien työllistymistä edistävä SIB (Työ-SIB) etenee työ- ja elinkeinoministeriön johdolla suunnitellusti kohti käytäntöä. Hankkeesta tullaan tarjoamaan työllistymistä edistäviä palveluja pitkäaikaistyöttömille useiden TE-toimistojen alueella. TEM:n tavoitteena on saada 3000 työnhakijaa Työ-SIBin palveluiden piiriin viiden vuoden aikana.

Ikä-SIBiin liittyen Sitra on järjestänyt ja fasilitoinut kaksi Vaikuttavuuskehittämö-prosessia, toisen Etelä-Savossa ja toisen Pohjanmaalla, ja tehnyt kyseisten alueiden osalta yhteiskunnallisen hyödyn taloudellista mallinnusta. Lisäksi työn alla on tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn pureutuvan SIB. Sen kuntakohtaisen mallinnuksen lähtökohtana on yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kelan, Työterveyslaitoksen, STM:n ja VM:n kanssa tehty yhteiskunnallisen hyödyn taloudellinen mallinnus. Tulosperusteista ympäristörahastoa (EIB) suunnitellaan taasen yhteistyössä YM:n, MMM:n, SYKE:n ja LUKE:n kanssa.

Syyskuussa Pääomasijoittajat ry julkisti tutkimuksen vaikuttavuussijoittamisesta. Siihen osallistuneet 22 eurooppalaista pääomasijoitusfirmaa ovat poikkeuksellisen yksimielisiä siitä, että paitsi pääomasijoittajien myös rahastosijoittajien kiinnostus vaikuttavuutta kohtaan kasvaa kohisten tulevina vuosina. Vaikuttavuussijoitusrahastojen tarjonta onkin lisääntymään päin. Trendi näkyy myös Suomessa.

Sitran Vaikuttavuusinvestoimisen tuki -toiminto päättyy vuoden 2019 lopussa.  

Sitran työn jatkuvuuden ja vaikuttavuuden turvaamiseksi

Vaikuttavuusinvestoimisen kansallinen ohjausryhmä on ehdottanut, että Suomeen perustetaan Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus (työnimi). Sen tehtäviksi on suunniteltu ennen kaikkea tulosten hankinnan lähtökohtana olevan yhteiskunnallisen hyödyn mallinnusta, tulosten hankintaosaamisen vahvistamista, siihen liittyvän ekosysteemin kehittämistä ja koordinointia sekä vaikuttavuusinvestoimisen eri toteutustapojen tunnettavuuden lisäämistä.

Sitran teettämän kyselytutkimukseen osallistuneista kuntaedustajista ja valtion virkamiehistä neljä viidesosaa pitää SIB-hankkeita julkisen sektorin kannalta kiinnostavina tai erittäin kiinnostavina. Uuden mallin etuna nähdään ennen kaikkea mahdollisuus uudistaa julkisen sektorin toimintatapoja. Lähes 70 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä sitä, että Suomeen syntyy taho, joka tukee SIB-hankkeiden toteuttamista, kun Sitran projekti päättyy.

Parhaillaan käydään keskusteluja osaamiskeskuksen sijaintipaikasta ja rahoituksesta. Sitralla on suuri intressi varmistaa, että sen viiden vuoden aikana hyvään vaiheeseen edennyt kehitystyö vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemin rakentamiseksi Suomeen jatkuu saumattomasti myös vuodenvaihteen jälkeen.

Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teemalla on käynnistynyt tarkastelujakson aikana uuden projektin valmistelu työnimellä Hyvinvointiekosysteemi. Projektin tavoitteena olisi haastaa suomalaisyritykset, tutkijat sekä julkisen ja kolmannen sektorin tuote- ja palvelunkehittäjät ratkomaan nyky-yhteiskunnan hyvinvointiongelmia parhaan mahdollisen tiedon ja käytännön osaamisen pohjalta. Ideana on luoda uutta, ongelmalähtöistä innovaatiotoiminnan ja -politiikan mallia ja pidemmällä aikavälillä Suomeen kansainvälisesti tunnettu hyvinvointi-innovaatioiden ekosysteemi. Projektin valmistelu kestää maaliskuun 2019 loppuun.

2.4  Ennakointi ja strategia -toiminto

Tarkastelujakson aikana toiminto edisti Sitran toiminnan vaikuttavuuden arviointia: jakson aikana julkaistiin seitsemäs ja nyt tilatuista viimeinen vaikuttavuusarvioinnin osaraportti. Toiminto sai myös päätökseen Tieto päätöksenteossa -projektin sekä jatkoi kahden uuden hankkeen valmistelua. Toiminnossa tehdään parhaillaan megatrendien päivitystyötä. Sitran uudet megatrendit julkaistaan vuoden 2020 alussa.

Mistä on kyse?

Ennakointi toiminto tuo suomalaiseen yhteiskuntaan ja tiedon ekosysteemiin pitkäjänteisesti tulevaisuuden kehityssuuntia luotaavia selvityksiä ja ennakointitietoa. Ennakointityössä painopisteet ovat yhteiskunnallinen analyysi- ja selvitystoiminta, oma ja kansallinen ennakointityö sekä sidosryhmäyhteistyö erityisesti erilaisten kohtaamisten, dialogin ja yhteistyöprosessien rakentamiseksi tiedontuottajien ja päätöksentekijöiden välille. Strategia-perustoiminto vastaa Sitran strategiaprosesseista, vaikuttavuusarvioinnista ja tietopalveluista.

Nostot tarkastelujaksolta:

  1. Toiminto sai valmiiksi Sitran toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin viimeisen osa-arvioinnin, kun syyskuussa julkaistiin arviointiraportti Tulevaisuuksien tekijä vaikuttavuustavoitteesta Suomessa tunnetaan tulevaisuuden mahdolliset kehityssuunnat hyvin. Sitran kokoava arviointi valmistui ja julkaistiin elokuun lopussa.
  2. Tieto päätöksenteossa -projektin päätöstilaisuudessa syyskuussa julkaistiin Tiedonkäytön tulevaisuus yhteiskunnallisessa päätöksenteossa -työpaperi, joka kokoaa keskeiset projektin opit. Lisäksi julkaistiin muistio Tiedonkäytön toimintamalleja kompleksisten haasteiden kohtaamiseen, jossa aihetta syvennettiin käytännön esimerkeillä.
  3. Toiminnossa työstettiin alkuvuodesta julkaistavaa päivitystä Sitran megatrendeihin.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?

Tieto päätöksenteossa -projektin päätöstilaisuudessa 20.9. julkaistiin Tiedonkäytön tulevaisuus yhteiskunnallisessa päätöksenteossa -työpaperi, joka kokoaa projektin keskeiset projektin opit. Lisäksi julkaistiin Demos Helsingin tuottama muistio Tiedonkäytön toimintamalleja kompleksisten haasteiden kohtaamiseen, jossa aihetta syvennettiin käytännön esimerkeillä. Tilaisuus kokosi yhteen livenä ja striimin välityksellä yli sata aiheesta kiinnostunutta ja projektissa mukana ollutta sidosryhmäläistä.

Tieto päätöksenteossa -projektissa on tarkasteltu, millaista uutta ajattelua ja toimintatapoja tarvitaan monimutkaisia ilmiöitä koskevassa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Projektin aikana on muun muassa tunnistettu tiedon ja päätöksenteon muuttuvaan suhteeseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia, nostettu uusia näkökulmia, lisätty kohtaamisia aiheesta kiinnostuneiden kesken, jaettu parhaita käytäntöjä, kokeiltu uusia tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutusmalleja sekä autettu kehittämään olemassa olevia tiedon ja päätöksenteon kohtaamisareenoja.

Sitran megatrendityö eteni tarkastelujakson aikana viimeiseen tiedonkeräämisvaiheeseen. Tulevaisuusasiantuntijamme Mikko Dufva on kerännyt kevään ja kesän aikana laajalla haravalla trendejä, minkä jälkeen hän järjesti Sitran sisällä alkusyksystä megatrendityöpajoja sekä teki syys-lokakuun vaihteessa avoimen kyselyn ennakointiasiantuntijoille ja suurelle yleisölle. Kyselyyn vastasi yli 140 ihmistä. Kaikkea kerättyä materiaalia on analysoitu ennakointi- ja strategiatoiminnon asiantuntijoiden voimin. Tarkastelujakson loppupuolella on aloitettu myös megatrendijulkaisun kirjoittaminen. Megatrendipäivitys julkaistaan vuodenvaihteessa.

Toiminnossa jatkettiin tarkastelujakson aikana kahden uuden projektin valmistelua: työnimiltään Sivistyksen uudet tehtävät ja Tulevaisuuksien tekijät.

Sivistyksen uudet tehtävät -projektin tavoitteena olisi päivittää sivistyskäsitystä, jotta se pystyy vastaamaan nykymaailman haasteisiin ja viheliäisiin ongelmiin. Syksyn aikana on kartoitettu yhteistyökumppaneita ja tuotettu Demos Helsingin kanssa sidosryhmien haastatteluita ja työpajoja. Työn pohjalta tuotetaan loppuvuodesta yksi selvitys ja kaksi taustamateriaalia suunnittelun pohjaksi. Lisäksi Sitra on toiminut pääyhteistyökumppanina Sivistys – mikä ihme? -keskustelusarjassa, jossa järjestetään seitsemän Erätauko-keskustelua sivistyksestä eri puolilla Suomea ja jonka järjestäjät ovat Kriittinen korkeakoulu ja Kansanvalistusseura. Sivistyksen uudet tehtävät -valmistelun pohjalta tuotettu projektisuunnitelma valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä.

Tulevaisuuksien tekijät -projektin tavoitteena olisi demokratisoida ja laajentaa ennakointi- ja tulevaisuusajattelun osaamista sekä vahvistaa tulevaisuususkoa tuomalla julkiseen keskusteluun uusia toivottavia tulevaisuuskuvia eli vaikuttaa siihen, miten tulevaisuudesta keskustellaan. Jotta Sitran vision mukainen siirtymä reiluun ja ekologisesti kestävään yhteiskuntaan voidaan tehdä, tarvitaan kykyä kuvitella parempia tulevaisuuksia planeetan kantokyvyn rajoissa ja toimia niiden edistämiseksi. Tulevaisuuksien tekijät -projektin projektisuunnitelma valmistuu marraskuun 2019 aikana.

Sitran vaikuttavuusarviointi 

Seitsemäs ja tällä erää viimeinen vaikuttavuusarviointi kohdistui vaikuttavuustavoitteeseen Suomessa tunnetaan tulevaisuuden mahdolliset kehityssuunnat hyvin. Arvioinnin tulokset valmistuivat tarkastelujakson aikana ja MDI Public Oy:n toteuttama arviointiraportti Tulevaisuuksien tekijä julkaistiin 26.9. Raportti sisältää myös TNS Kantar Oy;n ja Meedius Oy:n keväällä tehdyt vaikuttavuusanalyysit.

Arvioinnin mukaan Sitran yhteiskunnallisilla visioilla sekä megatrendi- ja skenaariotyöllä on ollut tärkeä merkitys siinä, että Suomessa tunnetaan tulevaisuuden mahdolliset kehitysnäkymät varsin hyvin. Tulevaisuuksien tekijä -arvioinnin mukaan Sitran rooli on korostunut etenkin yhteisten visioiden merkityksestä käytävässä keskustelussa sekä tulevaisuususkon ylläpitämisessä. Sitra on nostanut esille tulevaisuusteemoja, aktivoinut toimintaa ja tuottanut tietoa. Vaikuttavuus on ollut merkittävää etenkin aiheissa, kuten kestävyyskriisi, kiertotalous, heikot signaalit, kestävä hyvinvointi, jakamistalous ja kokeilukulttuuri, joita Sitra on ollut nostamassa vahvasti mukaan keskusteluun. Lisäksi Sitran megatrendit on ottanut käyttöönsä varsin laaja joukko yhteiskunnan toimijoita oman strategia- ja suunnittelutyönsä tueksi.

Arvioinnin tulokset huomioitiin myös elokuussa julkaistussa Sitran toimintaa kokonaisuudessaan arvioineessa, hallintoneuvoston tilaamassa kokoavassa arvioinnissa, joka keräsi yhteen Sitran vuonna 2016-2019 tehtyjen ulkoisten vaikuttavuusarviointien tulokset ja teki synteesin Sitran kokonaisvaikuttavuudesta ja merkityksestä yhteiskunnallisena muutosagenttina.

2.5  Yhteiskunnallinen koulutus

Yhteiskunnallisen muutoksen kyvykkyyksiin ja menetelmiin keskittyvän Sitra Labin ensimmäinen toteutus saatiin päätökseen. Labiin avoimilla hakemuksilla valitun 30 hengen ryhmän yhteisenä haasteena on lasten ja nuorten eriarvoistumisen vähentäminen.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen ensimmäinen jatkokoulutus syventyi puolestaan kestävän talouden haasteisiin EU:n ja Saksan näkökulmista.

Mistä on kyse?

Sitran yhteiskunnallinen koulutus lisää päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä ja halua tarttua Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin yhdessä. Koulutustoiminnon fasilitointiosaamista hyödynnetään myös poikkileikkaavasti Sitran teemojen tukena.

Nostot tarkastelujaksolta:

  1. Yhteiskunnallisen muutoksen menetelmiin ja kyvykkyyksiin keskittyvän Sitra Labin ensimmäisen labraryhmän työ saatiin päätökseen. Ryhmä pureutui lasten ja nuorten eriarvoisuuteen Sitran fasilitoimassa kehitysprosessissa, jonka tuloksena toteutettiin konkreettisia kokeiluja.
  2. Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus jatkuu päivitetyin sisällöin kevään vaalitauon jälkeen. Järjestyksessä 14. kurssi järjestetään loka-marraskuussa 2019.


Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?
 

Sitra Lab

Sitra Lab on yhteiskunnallista koulutusta muutoksentekokyvykkyyden lisäämiseksi. Se tukee muutoksentekijöiden kykyä, halua ja mahdollisuuksia ratkaista aikamme monimutkaisia ongelmia. Sitra Lab tähtää yhteistoiminnallisen kulttuurin edistämiseen ja yhteiskunnallisen muutoskyvykkyyden kasvattamiseen kehittämällä, konseptoimalla ja jakamalla avoimeen käyttöön yhteiskunnalliseen muutokseen tähtääviä menetelmiä. Menetelmien kokoamisen lisäksi Sitra Lab toteuttaa koulutusohjelmaa ja ylläpitää muutoksentekijöiden yhteisöä.

Sitra Labin tulevaisuuslaboratorio on fasilitoitu oppimisen ja yhteiskehittämisen prosessi, jonka ytimessä on uusien menetelmien, lähestymistapojen ja kyvykkyyksien tarjoaminen kentän toimijoille. Ensimmäinen Sitra Labin tulevaisuuslaboratorio käynnistyi helmikuussa 2019 aiheenaan lasten ja nuorten eriarvoistuminen. Aiheen valinta tehtiin Sitran nykytekemistä kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG) peilaavan prosessin pohjalta. Avoin haku laboratorioryhmään toteutettiin helmi-maaliskuussa. Hakemuksia tuli 231 ja mukaan valittiin 30 osallistujaa. Valitussa ryhmässä yhdistyivät erilaiset näkökulmat, organisaatiotaustat ja asiantuntijuuden muodot. Nuorten osallisuutta on vaalittu tulevaisuuslaboratorion kaikissa vaiheissa mm. työtä läheltä seuranneen nuorista koostuvan ohjausryhmän myötä.

Sitran fasilitoima prosessi koostui kahdeksasta lähityöskentelypäivästä, ekskursiosta Lontooseen ja ryhmän työskentelystä näiden välillä. Laboratorioryhmä rakensi kunnianhimoisia missioita lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentämiseksi sekä konkreettisia kokeiluja, joilla ongelmaan voi tarttua. Työn etenemistä voi seurata Lab loki -sarjasta Sitran verkkosivuilla.

Sitra Labin tulevaisuuslaboratorion osallistujat jaettiin viiteen aihealuetta eri näkökulmista työstävään ryhmään:

  • Demokratia ja osallisuus
  • Nuoret globaaleina toimijoina
  • Teknologian nopea kehitys ja sen hyödyntäminen
  • Työn ja oppimisympäristöjen muutos
  • Uusi yhteisöllisyys ja yksinäisyyden kohtaaminen

Näiden ryhmien työskentelyn tuloksena syntyivät myös konkreettiset kokeilut, jotka toteutettiin vastaavilta aihealueilta loppusyksyn 2019 aikana. Sitra Labin tulevaisuuslaboratorion työ ja konsepti sekä kokeilujen lopputulemat raportoidaan marraskuussa 2019.

Sitra Labin ylläpitämän muutoksentekijöiden yhteisön tavoitteena on jakaa avoimesti muutoksen menetelmiä ja lähestymistapoja. Sen osallistujajoukko ylitti tuhannen mukaan liittyneen rajan kesällä 2019. Kevätkaudella 2019 yhteisölle järjestettiin verkottumisen edistämiseksi tapaamisia, kuten Yhdessä lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentämiseksi sekä Läbinaari-verkkoluentoja ja -keskusteluja. Syyskaudella 2019 lanseerattiin kansainväliseen asiantuntijuuteen perustuva HERÄÄMÖ-aamiaistapahtumasarja. Sen ensimmäinen tilaisuus 25.9. herätti runsaasti kiinnostusta. Tilaisuuden anti on käytettävissä Lab loki -verkkosivulla ja sen kautta myös Sitran YouTube-kanavalla.

Sitra Labin ensimmäisen muutoslaboratorion työ arvioidaan huolellisesti konseptin ja työskentelyn kehittämistä varten. Seuraavan Sitra Lab tulevaisuuslaboratorion aihe valitaan kestävän kehityksen viitekehyksen ja sidosryhmäosallistamisen pohjalta loppusyksyllä 2019. Aiheen ympärille avoimella haulla koottava tulevaisuuslaboratorioryhmä aloittaa työskentelynsä alkukeväällä 2020. Lisäksi Sitra Labin kytkeytymistä kansainvälisiin verrokkeihinsa tullaan vahvistamaan loppuvuoden ja ensi kevään aikana.

Sitra Lab on osa yhteiskunnallisen koulutuksen pysyväistoimintaa.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus ja koulutuksen alumnitoiminta

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutukset jatkuvat syksyllä 2019 vaalikevään tauon jälkeen. Vuorossa on järjestyksessä 14. kurssi. Koulutuksen rungon muodostava hallitusohjelmasimulaatio pidetään ennallaan, mutta ajankohtaisia asiasisältöjä on päivitetty kehittämistauon aikana. Kullekin kurssille kutsutaan kerrallaan noin 30 osallistujaa yhteiskunnan eri sektoreilta. Kursseilla opitaan, miten talouspolitiikkaa Suomessa johdetaan ja miten kestävää kehitystä edistetään talouspolitiikan keinoin.

Yhteiskunnallisen koulutuksen alumnitoiminnan tavoitteena on vahvistaa Sitran koulutusten vaikuttavuutta. Vuoden 2019 alumnitilaisuuksien kattoteemaksi valikoitui alumnien toiveesta valta. Tarkastelujaksolla alumnille tarjottiin mahdollisuus kuulla alustuksia ja käydä keskustelua tulevaisuuden kehityssuunnista. Sisältöjen, dialogisuuden ja poikkiyhteiskunnallisten verkostojen vahvistamisen lisäksi lyhyet aamu- ja iltapäivätilaisuudet ovat saaneet hyvää palautetta myös mahdollisuudesta kokeilla yhdessä uusia työskentelymenetelmiä.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus on osa yhteiskunnallisen koulutuksen pysyväistoimintaa.

 

Ota yhteyttä

Mistä on kyse?