Hallintoneuvoston katsaus 2/2021

Tarkastelujakso 25.3.–16.6.2021

1 Yleiskuva Sitrasta

Huhti-kesäkuussa koronapandemia alkoi hellittää otettaan Suomessa. Yhteiskunnallisessa keskustelussa painottuivat muun muassa koronaelvytys ja lähestyvät kuntavaalit.

Kuntavaalien alla kannustimme suomalaisia keskustelemaan toivotuista tulevaisuuksista ja tarjosimme äänestäjille, vaaliehdokkaille ja kunnille syötteitä kestävän, reilun ja innostavan tulevaisuuden rakentamiseen. Kuntavaaleihin liittyvät keskeiset viestimme painottuivat ilmasto- ja luontoratkaisuihin, sivistykseen, elinikäiseen oppimiseen sekä demokratian ja osallisuuden vahvistamiseen.

Vaalien alla selvitimme esimerkiksi kaikkien Suomen kuntien ilmasto- ja luontotavoitteet. Kattavasta raportista käy ilmi, että kunnat ovat päässeet ilmastotyössä vauhtiin, mutta vauhtia tarvitaan lisää. Kaksi kolmasosaa kunnista on asettanut ilmastotavoitteen, mutta vain yksi viidesosa luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita.

University College Londonilta (UCL) tilaamamme Growth-positive zero-emission pathways to 2050 -tutkimus osoitti, että Pariisin ilmastokokouksessa asetettu ilmastotavoite vaatii toteutuakseen järeitä toimia kaikilta maailman mailta. Tutkimuksen mukaan talouskasvu ja päästövähennykset ovat mahdollisia myös samanaikaisesti, jos investointeja suunnataan puhtaaseen teknologiaan.

Sitra ja Hollannin ministeriöt isännöivät huhtikuussa korkean tason kiertotaloustapahtumaa, jossa pureuduttiin kiertotalouden ja ilmastonmuutoksen rajapintoihin. Yli 2 200 osallistujaa 120 maasta koonnut WCEF+Climate -webinaari oli ensimmäinen laatuaan.

Sitra valittiin mukaan EU-hankkeeseen, joka innostaa eurooppalaisia arkisiin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kahdeksan maan ja 17 kumppanin yhteistyönä toteutettava PSLifestyle-hanke (Positive and Sustainable Lifestyle) on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.

Sitran kolmivuotiset projektikokonaisuudet – Kansanvallan peruskorjaus ja reilun datatalouden IHAN – päättyvät kesäkuun lopussa. Ne kokosivat oppejaan ja järjestivät viimeisiä isoja sidosryhmätapahtumia.

Kansanvallan peruskorjaus -projektin tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa uudistumiskykyisenä demokratian mallimaana. Sen tekemät perusteelliset selvitykset ja kokeilut sekä laajat sidosryhmäsuhteet ovat luoneet pohjan Sitran uudelle Demokratia ja osallisuus -teemalle, joka alkaa heinäkuussa. Projektin aikana käynnistynyt yhteistyö eduskunnan kanssa sen toimintatapojen uudistamiseksi jatkuu saumattomasti osana uutta teemaa.

IHAN-projekti vahvisti puolestaan Sitran ja sidosryhmien ymmärrystä reilun datatalouden pullonkauloista ja mahdollisuuksista sekä tarjosi työkaluja kansalaisten, yritysten ja päättäjien tueksi. Uudessa Reilu datatalous -teemassa toiminta tuodaan entistä lähemmäksi konkreettisia ongelmia, jo luotuja työkaluja hyödyntäen ja kilpailukykyyn/vaikuttavuustavoitteisiin keskittyen. Parhaita ratkaisuja jaetaan myös kansainvälisesti, erityisesti EU:ssa.

Hallituksen huhtikuiseen puoliväliriiheen liittyen keskeinen viestimme oli se, että kestävyyttä edistävillä ratkaisuilla on kiire. Suomen tulisikin panostaa kiertotalouteen, käynnistää kestävän kehityksen verouudistus ja luoda kannustimia maankäyttösektorin ilmasto- ja luontotoimiin. Lisäksi nostimme esiin elinikäisen oppimisen hyvinvoinnillisia ja taloudellisia hyötyjä. Millä hinnalla? -selvitykseen teetimme laskelmia osaamisen kehittämisen vaihtoehtoiskustannuksista muun muassa työttömien, eläkeläisten sekä nuorten osalta: ne olivat yhteenlaskettuina jopa 18 miljardia euroa vuodessa.

Kevään ja alkukesän aikana Sitra fasilitoi Alueiden osaamisen aika -foorumeja yhdeksällä alueella eri puolilla Suomea. Ne kokosivat paikallisten yritysten, julkisten toimijoiden ja oppilaitosten edustajat sekä päättäjät dialogiin alueen haasteista, mahdollisuuksista sekä yhteistyön ja osaamisen tarpeista. Sitran tavoitteena oli tukea ja vauhdittaa alueiden muutoskyvykkyyttä sekä osaamisen kehittämistä.

Sitra-organisaatio

Yhteiskunnassa ja arjessa tapahtuneet nopeat muutokset haastoivat Sitran ennakoimaan koronapandemian vaikutuksia pitkällä aikavälillä sekä ideoimaan käytännön kokeiluja yhteiskuntamme tueksi. Toimintakertomus 2020 kertoo näistä poikkeusajan hankkeista, mutta ennen kaikkea tulevaisuustyömme tuloksista ja strategiamme uusista linjauksista. Samassa yhteydessä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen julkaisemisen kanssa julkaisimme ostolaskut kolmen viime vuoden ajalta eli vuosilta 2018-2020.

Koska koronatartunnat taittuivat laskuun ja työikäisten rokotukset etenivät ripeästi, viranomaiset kevensivät kokoontumisrajoituksia kesäkuussa. Samassa yhteydessä Sitra päivitti omaa koronaohjeistustaan siten, että lähityöskentely on taas mahdollista rajallisessa määrin Etelä-Suomen aluehallintoviraston linjauksia ja viranomaisten turvallisuusohjeita noudattaen.

Syksyn työtä, tapahtumia ja tilaisuuksia suunnittelemme hybridi-mallin pohjalta eli rajoitusten salliessa tulemme tarjoamaan osallistumista sekä kasvokkain että verkon välityksellä. Sitran toimitiloissa on käynnistynyt uudistustyö, jossa huomioidaan uudistuvat työntekemisen muodot niin osaamisen jakamista kuin hyvinvointiakin korostaen.

Verkkosivuillamme hiilijalanjälkeä sekä kestäviä arjen tekoja luotaava Elämäntapatesti ja verkkokäyttäytymistä avaava Digiprofiilitesti pysyivät suosituimpien sisältöjen kärjessä. Kävijöiden määrä tulevaisuusmedia Sitra.fi:ssä lisääntyi niin edelliseen kvartaaliin kuin edellisvuoden vastaavaan ajankohtaankin nähden – tulevaisuusaiheille on vuoden takaisen pandemiastartin jälkeenkin ollut jälleen kysyntää. Toimituksellisessa mediassakin paljon huomiota saanut Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa – muistio nousi ladatuimpien sisältöjemme joukkoon. Huomionarvoista on, että Megatrendit-kokonaisuuden julkaisut pysyttelivät Sitran suosituimpina julkaisuina.

Sitran uusista painopisteistä etenkin luonnon monimuotoisuus -teemat otettiin vastaan hyvin muun muassa Instagram-viesteissämme, joissa kerrattiin luonnon monimuotoisuuden ja talouden yhteyttä kuin kiertotalouttakin.

Sitran viestintäjohtajaksi on valittu Elina Ravantti 1.7.2021 alkaen. Ravantti siirtyy Sitraan vastaavista tehtävistä ulkoasianministeriöstä.

Alla tarkempaa raportointia teemojen ja toimintojen työstä tarkastelujaksolla.

2 Toimintokohtaiset katsaukset

2.1 Kestävyysratkaisut (entinen Hiilineutraali kiertotalous)

Tarkastelujakson aikana jatkoimme työtämme vaikuttavien kestävyysratkaisujen tunnistamiseksi ja vauhdittamiseksi Suomessa ja maailmalla. Kiritimme kuntia ilmasto- ja luontotyöhön kuntavaalien alla, olimme mukana järjestämässä kiertotalouden kansainvälistä huipputapahtumaa ja julkaisimme kansainvälisen selvityksen, jonka mukaan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja talouskasvu on mahdollista yhdistää.

Mistä on kyse?

Meidän on toimittava ripeämmin, tehokkaammin ja vähemmillä päästöillä maailmassa, jota koettelevat ilmastokriisi, luonnonvarojen ja monimuotoisuuden hupeneminen sekä väestönkasvu. Arkemme ja hyvinvointimme eivät voi enää perustua ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin.

Lisäämme hyvinvointia vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta ja vauhdittamalla reilua ja kestävää ekologista jälleenrakennusta. Tähtäimessä on auttaa Suomea nousemaan taloudellisesta taantumasta ja ratkaisemaan samalla ekologista kestävyyskriisiä muun muassa tarjoamalla kiertotalouden ratkaisuja kestävään elvytykseen. Tavoitteena on myös, että siirtymä kohti ympäristön tilaa parantavaan yhteiskuntaan olisi mahdollisimman reilu kaikille.

Teeman työtä tehdään etenkin kolmessa projektissa: Ilmasto- ja luontoratkaisut, Kestävä arki sekä Luontoa vahvistava kiertotalous (aiemmin Kilpailukykyinen ja reilu kiertotalous). Lisäksi teeman kansainvälistä yhteistyötä vauhdittaa erikseen nimetty koordinaatiotiimi.

Nostot tarkastelujaksolta:

Kunnilla on tärkeä rooli ilmasto- ja luontotyössä. Julkaisimme toukokuussa, kuntavaalien ennakkoäänestyksen alkaessa, selvityksen kuntien ilmasto- ja luontotyön tilasta. Koostimme myös ehdokkaiden ja kuntien työtä helpottamaan kattavan vinkkilistan ilmasto-, luonto- ja kiertotaloustoimista.
Sitra julkaisi huhtikuussa Growth-positive zero-emission pathways to 2050 -selvityksen, jonka mukaan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja talouskasvu on mahdollista yhdistää. Selvitys kuitenkin painotti, että Pariisin sopimukseen kirjatun 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen vaatii järeitä ja johdonmukaisia toimia maailman mailta vuosikymmenien ajan. Selvityksen laati kansainvälinen taloustutkijoiden ryhmä brittiläisen huippuyliopiston University College Londonin (UCL) johdolla.
Sitra järjesti yhdessä Hollannin ympäristöministeriön ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa 15.–16.4. WCEF+Climate-tapahtuman. Se kokosi 2 265 osallistujaa 120 maasta reilun vuorokauden ajaksi tarkastelemaan ilmaston ja kiertotalouden kytköksiä. Tapahtumassa julkaistiin myös julkilausuma, joka kokosi käytyjen keskustelujen tulokset ja nosti esiin keskeiset osallistujien tekemät sitoumukset.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Ilmasto- ja luontoratkaisut

Huhtikuussa julkaisimme selvityksen tiukkojen ilmastotoimien ja talouskasvun välisestä suhteesta. Growth-positive zero-emission pathways to 2050 –raportti vahvisti, että kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja talouskasvu on mahdollista yhdistää. Raportin mukaan Pariisin sopimukseen kirjatun 1,5 asteen ilmastotavoitteen saavuttaminen vaatii kuitenkin järeitä ja johdonmukaisia toimia maailman mailta – vuosikymmenien ajan.

Raportti on ajankohtainen, sillä maailman mailta odotetaan uusia päivityksiä kansallisiin ilmastotavoitteisiin Glasgow’ssa loppuvuodesta pidettävän YK:n ilmastokokouksen alla. Raportin laati kansainvälinen taloustutkijoiden ryhmä brittiläisen huippuyliopiston University College Londonin johdolla. Raportti julkistettiin verkkotilaisuudessa huhtikuun alussa. Raportin sisällöstä uutisoitiin laajasti tiedotusvälineissä.

Toukokuun alussa kerroimme myös uraauurtavasta pilottihankkeesta, jossa Sitra toimii päärahoittajana. Jyväskylän yliopiston johdolla toteutettava No Net Loss City -hanke kehittää toimintamallin ja työkalun, joiden avulla kunnat voivat hyvittää maankäytöstä syntyvät luontohaitat. Kesällä 2022 päättyvän hankkeen pilotit järjestetään Jyväskylässä ja Lahdessa.

Toukokuussa kerroimme, mitä kuuluu kuntien ilmasto- ja luontotyölle kuntavaalien alla. Selvityksen mukaan selvä enemmistö kunnista on asettanut ilmastotavoitteen. Sen sijaan luontotavoitteet ovat paljon harvinaisempia. Konsulttiyhtiö Sitowisen toteuttaman selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa kunnista, eli 206 kuntaa 309:stä, on asettanut ilmastotavoitteen. Luonnon monimuotoisuutta koskeva tavoite oli vasta joka viidennellä kunnalla. Selvitys tehtiin käymällä läpi kuntien verkkosivut, strategioita ja toimenpideohjelmia kevättalvella. Selvitys julkaistiin sidosryhmätilaisuudessa, jonne osallistui verkon välityksellä yli 150 ihmistä. Selvityksestä uutisoitiin laajasti myös mediassa ja viitattiinpa siihen päättäjien luonto- ja ilmastotentissäkin. Toukokuun alussa julkaisimme myös kuntien ja kuntavaaliehdokkaiden käyttöön suunnatun listauksen, johon oli poimittu asiantuntijoidemme parhaat vinkit kuntien ilmasto- ja luontotoimiin.

Helmikuussa käynnistyneen uudistavan viljelyn e-opiston loput kurssisisällöt julkaistiin maalis-huhtikuussa suomeksi ja ruotsiksi. Kurssille on kevään aikana jo rekisteröitynyt jo lähes 800 henkilöä. Kaikille maksuton verkkokurssi tuo suomalaisille viljelijöille tarjolle ajankohtaista ja tieteeseen pohjautuvaa tietoa käytännöistä, jotka parantavat maaperän kuntoa, satovarmuutta ja ympäristön tilaa – ja hyödyttävät viljelijän taloutta. Kurssi sisältää 60 tunnin edestä monipuolista oppimateriaalia ja käytännön työkaluja, joita viljelijä voi heti soveltaa omalla maatilallaan. Kurssi on rakennettu Sitran rahoituksella, Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja teknologiayhtiö Reaktorin vetämänä yhteisponnistuksena viljelijöiden, tutkijoiden ja ruokaketjun toimijoiden kanssa.

Julkaisemme 16. kesäkuuta Material Economicsin laatiman selvityksen EU:n biopohjaisten raaka-aineiden riittävyydestä siirryttäessä kohti nettonollapäästöjä EU:ssa. Selvityksen mukaan bioresurssien kysyntä EU:ssa on lähes kaksinkertaistumassa vuoteen 2050 mennessä, mikä roimasti ylittää kestävän tuotantomäärän roimasti. Bioresurssien kestävä käyttö edellyttää biomassan käyttökohteiden tarkkaa priorisointia korkean arvon tuotteisiin sekä sellaisiin kohteisiin materiaali- ja energiakäytössä, joissa fossiiliset raaka-aineet ovat muuten vaikeasti korvattavissa.

Selvitys liittyy laajempaan yhteistyöhankkeeseen, jossa tuotetaan yhtenäinen faktapohja ja selvitetään, mihin käyttökohteisiin biopohjaisia raaka-aineita kannattaa EU:ssa tulevaisuudessa suunnata, kun teknistaloudelliset ja ekologisen kestävyyden reunaehdot otetaan huomioon. Toteutuksessa ovat mukana Energy Transitions Commission (ETC), Euroopan metsäinstituutti (EFI), Climate-KIC, European Climate Foundation, Material Economics, Sitra ja Vinnova. Tavoitteena on tuottaa tietoa EU:n bioresurssistrategian ja muun sääntelyn kehittämiseksi niin, että vähähiilinen talous voidaan saavuttaa kustannus- ja kestävyysnäkökulmat huomioiden.

Sitran lausunnossa valtioneuvoston selonteosta EU-politiikasta: Vahva ja yhtenäinen EU – kohti kestävämpää Euroopan unionia peräänkuulutettiin Suomelta kunnianhimoa myös luontokadon pysäyttämisessä ja luonnonvarojen kulutuksen saattamisessa kestävälle tasolle.

Ilmasto- ja luontoratkaisut -projektin työ jatkuu 30.6.2022 asti.

Luontoa vahvistava kiertotalous

Siirtymä kiertotalouteen vaatii valtavasti uudenlaista osaamista koko yhteiskunnassa, sillä kiertotalous muuttaa lähes kaikkia töitä. Kiertotaloutta ei rakenneta ilman osaavia tekijöitä. Sitra päätti rahoittaa neljää kiertotalouden koulutuspilottia, jotka kehittävät kiertotalousosaamista teknologiasektorilla, kemian alalla ja rakennussektorilla. Pilottihankkeet käynnistyvät kesällä 2021 ja niiden opit kootaan kaikkien saataville. Tammikuussa avattuun rahoitushakuun tuli yhteensä 48 hakemusta. Sektoreista eniten hakemuksia tuli rakennussektorille; 25 hakemusta.

Huippusuositun Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan työtä jatkavalle uudelle Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1 -listalle haki peräti 168 yritystä. Sitran ja sen sidosryhmien asiantuntijoista koostunut raati valitsi listalle joukon edelläkävijäyrityksiä. Lista julkistetaan elo-syyskuussa 2021.

Selvitimme myös, mikä yhdistää menestyviä kiertotalousratkaisuja. Sitran selvityksen mukaan ainakin viisi tekijää. Lukuisat edelläkävijäyritykset toteuttavat jo nyt kiertotalouden mukaista kannattavaa liiketoimintaa. The Winning Recipe for a Circular Economy –selvitys laadittiin osana työtä, jossa aiemmin koottiin joukko inspiroivia kiertotalousratkaisuja ympäri maailmaa.

Kysyimme verkkotilaisuudessa sidosryhmiltämme, miten EU:n kauppapolitiikalla voidaan vauhdittaa kiertotalouden mukaista liiketoimintaa ja globaalia siirtymää kiertotalouteen. Tilaisuuden avasivat Sitran yliasiamies Jyrki Katainen ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari. Toisessa verkkotilaisuudessa pohdimme, miten data ja datapohjaiset ratkaisut voivat vauhdittaa kiertotalouden mukaista liiketoimintaa.

Sitran vuonna 2017 lanseeraama maailman kiertotalousfoorumi WCEF jatkaa työtään keskeisimpänä kansainvälisenä kiertotalouden edistämisen alustana. Järjestimme 15.–16.4. yhdessä Hollannin ympäristöministeriön ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa WCEF+Climate-tapahtuman, joka kokosi 2 265 osallistujaa 120 maasta reilun vuorokauden ajaksi tarkastelemaan ilmaston ja kiertotalouden välisiä kytköksiä.

Tapahtuman päätteeksi julkaistu julkilausuma kokosi käytyjen keskustelujen tulokset ja nosti esiin keskeiset osallistujien tekemät yli 50 sitoumusta ilmasto- ja kiertotaloustyön nivomiseksi yhteen. Tapahtuma myös pohjusti syyskuussa yhdessä Kanadan valtion kanssa järjestettävää vuotuista WCEF2021-konferenssia, joka tarkastelee kiertotaloutta ilmaston ohella erityisesti luonnonvarojen käytön kannalta. Konferenssi järjestetään tuolloin ensimmäistä kertaa Amerikan mantereella, vaikkakin koronarajoituksista johtuen pääosin virtuaalisena.

Tarkastelujaksolla on myös järjestetty 32 WCEF-sivutapahtumaa, joihin on osallistunut yhteensä tuhansia ihmisiä eri puolilta maailmaa.

Ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kriisejä pitää ratkaista samalla, kun tuotamme reilua ja kestävää kasvua. Järjestimme 19.3. maailman ensimmäisen metsäpohjaista biotaloutta tutkivan konferenssin, joka keskittyi globaaliin etelään. ”Nature at the heart of a global circular bioeconomy” -konferenssi painotti, että kiertotalous mahdollistaa reilun ja kestävän kasvun ympäristöä säästäen, ja että kasvavan talouden pitää parantaa myös hyvinvointia ja kestävyyttä. Puhujina olivat mm. Walesin prinssi Charles, Nigerian ympäristöministeri Sharon Ikeazor ja Euroopan unionin kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen.

Luontoa vahvistava kiertotalous -projektin työ jatkuu 30.6.2022 asti.

Kestävä arki

Sitra valittiin toukokuussa yhdessä 16 kansainvälisen kumppanin kanssa kehittämään ratkaisuja eurooppalaisten aktivoimiseksi ilmastonmuutoksen torjuntaan osana Horizon2020-rahoitushakua. Kahdeksan maan yhteinen PSLifestyle-hanke on osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa. Hankkeen kokonaisrahoitus kolmessa ja puolessa vuodessa on noin 5,3 miljoonaa euroa, josta 5 miljoonaa euroa tulee EU:lta.

Nyt käynnistyvän hankkeen taustalla on Sitran Kestävä arki -tiimin työ kansalaisten, järjestöjen ja yritysten kanssa kohti parempaa ja kestävämpää arkea. Kumppaneita on mukana kahdeksasta maasta ja hanke kestää 3,5 vuotta. Hankeen työ alkaa syksyllä 2021.

Tarkastelujakson aikana julkaisimme myös Shift 1.5 -työkalupakin kansainvälisille yleisöille. Työkalupakki on kokoelma Sitran Kestävä arki -tiimin kehittämiä menetelmiä, jotka auttavat innostamaan ihmisiä kestävän arjen tekoihin. Tarkastelujakson aikana julkaistiin myös Hiilihelppi – joka kodin ilmastovinkit -palvelu, joka tarjoaa vinkkejä, joilla kuka tahansa voi pienentää omaa asumisen hiilijalanjälkeään. Palvelu toteutettiin yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen Luonto -lehden, ympäristöministeriön kanssa.

Kestävä arki -projektin työ jatkuu 31.1.2022 asti.

2.2 Demokratia ja osallisuus

Demokratia voi toimia vain, jos ihmiset kokevat riittävästi luottamusta toisiinsa ja yhteiskunnallisiin instituutioihin. Tavoitteemme on etsiä ratkaisuja ja näkökulmia yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi, uusien teknologioiden hyödyntämiseksi ja demokraattisen luottamusyhteiskunnan vahvistamiseksi.

Mistä on kyse?

Demokratia on ollut taantuvalla kierteellä viimeiset 15 vuotta ja viime vuonna osin koronapandemian vauhdittamana tasapaino demokratian ja autoritääristen järjestelmien välillä kallistui tutkimuslaitos Freedom Housen vuosittaisen Freedom in the World katsauksen mukaan ”tyrannian voitoksi”. Demokratian heikkenevä kehitys eteni nopeammin kuin positiivinen kehitys suurimmalla marginaalilla sitten 2006, jolloin demokratian taantuma alkoi.

Globaali pandemia on osaltaan vauhdittanut demokraattisen kehityksen rapautumista, kun autoritääriset hallintojärjestelmät ovat rajanneet pandemian varjolla yksilön ja median vapauksia. Lisäksi Kiinan ja Venäjän kaltaisten autoritääristen suurvaltojen systemaattiset disinformaatiokampanjat demokraattisissa maissa ovat olleet haitallisia kohdemaiden yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Suomi ei ole isojen muutostrendien ulottumattomissa. Vaikka olemme kansainvälisten luottamusmittarien mukaan vahvan luottamuksen maa, suomalaistenkin luottamus julkisiin instituutioihin, hallintoon ja poliittiseen järjestelmään on laskevalla uralla. Näin arvioi teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD tuoreessa luottamustutkimuksessaan.

OECD:n selvitys paljastaa myös ”suomalaisen yhteiskunnallisen osallistumisen paradoksin” eli luottamus ja tyytyväisyys julkisiin instituutioihin on korkealla tasolla, mutta usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on vähäisempää. Jos erot luottamuksessa syvenevät, Suomen mahdollisuudet selviytyä tulevaisuuden suurista haasteista kuten ilmastonmuutoksesta, väestön ikääntymisestä johtuvasta kestävyysvajeesta taikka työn murroksesta heikentyvät.

Näihin lähivuosien ja pidemmän aikavälin haasteisiin tarttuu Sitran uusi Demokratia ja osallisuus -teema, jonka tavoitteena on vahvistaa demokratiaa siten, että kaikilla Suomessa on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa innostavan tulevaisuuden rakentamiseen. Uusi teema-alue aloittaa työnsä kesällä 2021.

Uuden teeman työ ei ala tyhjästä, vaan se rakentuu Sitrassa aiemmin tehdyn demokratiatyön luomille perustuksille. Vuonna 2020 ja vuoden 2021 alkupuoliskolla tätä työtä on tehty ja tehdään erityisesti Kansanvallan peruskorjaus -projektin alla tehdyissä hankkeissa ja hankekokonaisuuksissa.

Nostot tarkastelujaksolta:

Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hanke päättyi kesäkuussa 2021 ja työn tulokset paketoitiin käsikirjaan Miten kirjastoista tehdään kansanvallan foorumeita. Samalla julkistettiin työn jatkoaskeleet: Aluehallintoviraston kirjastotoimi vastaa kokeiluissa kehitettyjen konseptien jatkokehityksestä sekä ylimääräisen valtionavustuksen jakamisesta kirjastojen demokratiatyöhön syksyllä 2021.
Demokratiakokeilut 2020 -hankekokonaisuuden ja Robottipuhelukokeilut kunnissa -hankkeen opit ja kokemukset koottiin Sitran selvitykseksi Miten demokratiaa kokeillaan. Selvitykseen on koottu sekä kokeilukohtaiset että valtakunnalliset suositukset siitä, miten osallisuutta voitaisiin Suomessa tukea nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Kesäkuun alussa julkistettiin myös Sitran vanhemman neuvonantajan Jouni Backmanin kirjoittama muistio eri hallitusmuotojen vaikutuksista päätöksenteon johtamiseen ja toimintatapoihin. Miten hallituskokoonpano vaikuttaa sen johtamiseen-muistiossa todettiin, että Suomen pitkä perinne enemmistöhallituksista on jättänyt valmistautumisen eri hallitusmuotoihin liian vähälle huomiolle.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Kesäkuussa 2021 päättyvällä Sitran Uudistumiskyky-teemalla on kevään aikana selvitetty mahdollisuuksia hyödyntää maksukortteja ihmisen ”koronastatuksen” todentamiseen. Koronastatus tarkoittaa esimerkiksi rokotetietoja, sairastettua koronaa tai negatiivista koronatestitulosta tietyn aikarajan sisällä.

Maaliskuussa selvitystyön puitteissa teetettiin juridinen selvitys maksukorttien hyödyntämisestä. Toukokuussa Sitra puolestaan pyysi yhdenvertaisuusvaltuutetulta lausuntoa maksukorttien hyödyntämisestä erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä.

Lausunnossaan yhdenvertaisuusvaltuutettu ei nähnyt tarvetta uudelle lainsäädännölle, jos tilaisuuden järjestäjä on yksityinen elinkeinonharjoittaja. Toisaalta lausunnossa todettiin, että maksukorttien hyödyntäminen koronastatuksen tarkastamiseen ei oikeuta poikkeamaan voimassa olevista terveysviranomaisten määräyksistä esimerkiksi kokoontumisrajoitusten suhteen. Lausuntoa voi tulkita niin, että terveysviranomaisten määräysten puitteissa makukorttien hyödyntämiselle yksityisten tapahtumanjärjestäjien tilaisuuksissa ei ole lainsäädännöllistä estettä.

Maksukorttiselvitykseen liittyen lisäksi toukokuussa teetettiin myös kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä maksukortin käyttämisestä sekä heidän suhtautumisestaan rajoitusten käyttöön, kun yhteiskuntaa ryhdytään koronakriisin jälkeen avaamaan. Kyselyssä myös kysyttiin, minkä tahon, valtion, sairaanhoitopiirien vai kuntien, tulisi päättää rajoituksista. Kyselytutkimuksen tulokset julkistetaan kesän 2021 aikana.

Kansanvallan peruskorjaus

Kesäkuussa 2021 päättyvässä Kansanvallan peruskorjaus -projektissa on kuluneen kolmen vuoden aikana tehnyt yhteistyötä laajasti päätöksen¬teon ja demokratian kehittämisen eri sektoreita edustavien kumppanien kanssa. Yhteistyötä on tehty niin eduskunnan, valtioneuvoston, puolueiden, tutkijoiden, etujärjestöjen kuin kuntienkin kanssa. Yhteistyökumppa¬nien kirjo on ollut laaja paitsi horisontaalisesti myös vertikaalisesti: kansanvallan uudistumista on tuettu ylimmästä lainsäädäntöelimestä eli eduskunnasta alkaen aina ruohonjuuritason osallisuustyöhön eli esimer¬kiksi kuntiin ja kirjastoihin sekä ihmisten arkeen asti.

Kesäkuun alussa julkistetussa selvityksessä Miten demokratiaa kokeillaan esitellyt Demokratiakokeilut 2020 -hankkeen tulokset sekä robottipuhelukokeilujen opit ja kokemukset edustavat tätä tärkeää ruohonjuuritason työtä.

Kansanvallan peruskorjauksen tekemisen kirjo kuvastaa sitä, että yhteiskunnallinen vaikuttamisen ja päätöksenteon kenttä on monimuotoinen. Teknologian kehittyessä se on monipuolistunut ja monipuolistuu edelleen.

Perinteisistä vaikuttamistavoista äänestäminen on tärkeä, mutta nykyisin silti vain yksi tapa saada oma äänensä kuuluviin. Monet muutkin perinteiset kansalaisvaikuttamisen tavat, kuten puolue- tai yhdistystoiminta, perustuvat varsin perinteisiin vaikuttamisen rakenteisiin ja tapoihin. Ne ovat kuitenkin yhä harvemmalle mieluisa tapa vaikuttaa, kuten Kansanvallan peruskorjauksen vuonna 2020 teettämä kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä puolueista sekä itsestään kansalaisvaikuttajina osoittaa.

Uudenlaiset vaikuttamisen tavat, esimerkiksi sosiaalisen median alustat, suoran osallistu¬misen keinot ja ”kevytaktivismi”, heijastuvat siihen, ketkä ovat kiinnostuneita osallistumaan. Siksi on tärkeää kokeilla ja kehittää myös uusia osallistumisen tapoja, jotka voisivat tavoittaa myös niitä ihmisryhmiä, jotka eivät tavallisesti ole yhteiskunnallisesti aktiivisia.

Demokratiakokeilut 2020 -hankkeessa on etsitty uudenlaisia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja eri puolilla Suomea toteutetuissa kokeiluissa. Sama pätee kuntien tekemiin robottipuhelukokeiluihin, jotka tuottivat runsaasti uutta tietoa ja nostivat esiin tärkeitä kysymyksiä liittyen tekoälyn ja algoritmien hyödyntämiseen osana demokratiaa. Myös robottipuhelukokeilujen tuloksista kerrotaan edellä mainitussa selvityksessä.

Osallisuutta sekä kansalaisten ja päättäjien välisiä kohtaamisia on tuettu myös vuonna 2020 käynnistetyssä Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hankekokonaisuudessa, jonka työn tulokset ja niiden jatkokehittäminen siirtyvät kesäkuussa aluehallintoviraston kirjastotoimen haltuun. Aluehallintoviraston tavoitteena on moninkertaistaa kirjastojen tekemän demokratiatyön määrä.

Aluehallintovirastot vastaavat syksyllä haettavaksi tulevan valtionavustuksen jakamisesta yleisten kirjastojen demokratiatyöhön. Eduskunta päätti viime joulukuussa miljoonan euron määrärahasta kirjastojen demokratiatyön edistämiseen tälle vuodelle.

Kokeiluhankekokonaisuudessa vuosien 2020 ja 2021 aikana kirjastot eri puolilla Suomea kehittivät toimintamalleja, joiden avulla kirjastot voivat toimia osallistumisen, kohtaamisten ja turvallisen keskustelun alustoina. Kehitystyön avulla niin kunnallista, valtakunnallista kuin EU-tason päätöksentekoa on haluttu tuoda lähemmäs ihmisiä. Mukana kokeiluissa olivat Imatran, Inarin, Mäntyharjun, Oulun, Pietarsaaren ja Turun kirjastot. Kokeilujen tavoitteena on ollut tehdä kirjastoista suomalaisille tuttuja ja luontevia kansanvallan foorumeita.

Kokeilujen opit ja kokemukset koottiin kesäkuussa 2021 julkistettuun käsikirjaan Miten kirjastoista tehdään kansanvallan foorumeita, joka on vapaasti kaikkien kirjastojen hyödynnettävissä.

Kesäkuun alussa julkistettiin myös Sitran vanhemman neuvonantajan Jouni Backmanin kirjoittama muistio eri hallitusmuotojen vaikutuksista päätöksenteon johtamiseen ja toimintatapoihin. Miten hallituskokoonpano vaikuttaa sen johtamiseen-muistiossa todettiin, että suomalaisen päätöksentekojärjestelmän vahva ja pitkään jatkunut perinne enemmistöhallituksista on jättänyt valmistautumisen eri hallitusmuotoihin liian vähälle huomiolle. Muistiossa kuvattiin kolmen erilaisen hallituksen, perinteisen enemmis¬töhallituksen, vähemmistöhallituksen ja yhden johtavan puolueen hallituk¬sen, eroja lukuisista näkökulmista.

Muistion suositus on, että vastedes osana valmistautumista tulisi selvittää muiden maiden vastaavia kokemuksia ja käytänteitä. Käsitys, että esimerkiksi vähemmistöhallitus olisi aina lähtökohtaisesti huonompi ja toimintakyvytön vaihtoehto, ei näyttäisi muiden maiden esimerkkien eikä tässä tehdyn vertailun valossa pitää paikkaansa.

Muistiossa esitetyt näkökulmat perustuvat keskeisiin mah¬dollisiin eroihin ja eroja on osin tarkoituksellisestikin korostettu. Muistio tukee valmistautumista eri hallitusvaihtoehtoihin ja saa toivottavasti jatkoa systemaattisemmasta ja syvällisemmästä analyysista sekä toimenpiteistä. Muistio ei ota kantaa eri vaihtoehtojen yleiseen paremmuuteen eikä varsinkaan kokoonpanoon.

Kansanvallan peruskorjauksen kolmivuotinen työ kootaan yhteen syyskuun 8. päivä Finlandia-talolla järjestettävässä Minne menet demokratia -vaikuttajatilaisuudessa , jossa käsitellään demokratian nykytilaa ja tulevaisuutta niin kansainvälisestä kuin suomalaisesta näkökulmasta.

Kansanvallan peruskorjaus -projektin työ päättyy kesäkuussa 2021.

2.3 Reilu datatalous

Tarkastelujakson aikana Reilu datatalous -teemassa IHAN-projektin opit koottiin yhteen, ja alkoi uusi Gaia-X Suomen hubin koordinaatioon keskittyvä projekti. Gaia-X-työn tavoitteena on skaalata reilun datatalouden mukainen toiminta yritysten muodostamiin ekosysteemeihin. Lisäksi Reilu datatalous -teeman ja Demokratia ja osallisuus -teeman yhteistyönä pyritään vahvistamaan yksilön osaamista datatalouden perusteista ja siihen liittyvistä kansalaistaidoista.

Yhteiseurooppalaisen TEHDAS-terveysdatahankkeen yhteistyö pääsi toden teolla vauhtiin: haku hankkeen asiantuntijaryhmiin herätti laajaa kiinnostusta, ja hanke sai lisäksi jo alkuvaiheissaan positiivista näkyvyyttä mm. Politicossa. Teeman johtajana aloitti 1.4.2021 Kristo Lehtonen.

Mistä on kyse?

Rakennamme eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvaa ihmislähtöistä ja reilua datataloutta vaihtoehdoksi valtio- tai datamonopolilähtöiselle datataloudelle. Edistämme muutoksia talouden rakenteissa, kuten sääntelyssä ja pelisäännöissä, lisäämme yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia datan käyttöön liittyen sekä tarjoamme käytännön työkaluja datamarkkinoilla toimiville yrityksille.

Nostot tarkastelujaksolta:

IHAN-projektin tulokset, kuten reilun datatalouden standardisointityö, tekniset vaatimusmäärittelyt ja kokeilualusta, on koottu Yhteistyöllä reiluun datatalouteen -julkaisuun. Dawn of the fair data economy -tilaisuus viitoitti teeman uusia painotuksia samalla kun juhlistettiin IHAN-työssä saavutettuja tuloksia.
Maaliskuussa järjestetty haku EU:n ja 25 Euroopan maan rahoittaman TEHDAS-terveysdatahankkeen asiantuntijaryhmiin herätti laajaa kiinnostusta ympäri Eurooppaa. Saimme lähes 200 hakemusta 27 maasta. Hakijoiden joukossa oli yliopistoja, yrityksiä, julkisen sektorin edustajia ja kansalaisjärjestöjä. Valittujen asiantuntijoiden tehtävänä on osallistua hankkeen temaattisten työpakettien työhön, ja he aloittivat tehtävässään vaiheittain toukokuusta alkaen.
Sitra on käynnistänyt Gaia-X Suomen hubin koordinaatiotyön. Kansallinen Gaia-X-strategia julkistetaan 17.6. Gaia-X:n tavoitteena on vahvistaa Euroopan digitaalista omavaraisuutta ja dataa koskevaa itsemääräämisoikeutta, vapaata markkinoille pääsyä sekä uutta arvonluontia yrityksille.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

IHAN® – Ihmislähtöinen datatalous

Kolmivuotinen IHAN-projekti päättyy kesäkuun lopussa. Projektissa lähdettiin rakentamaan reilun datatalouden mallia ja työkaluja vuonna 2018, juuri ennen Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen voimaantuloa. Työtä ovat vauhdittaneet Suomen EU-puheenjohtajakausi sekä EU:n datastrategia ja sääntely.

Projektissa on pyritty vastaamaan yritysten, päättäjien ja tavallisten ihmisten tiedontarpeeseen ja rinnalla vaikuttamaan päätöksentekoon ja rakentamaan laajojen yhteistyöverkostojen kanssa konkreettisia työkaluja nykyistä reilumpaan datatalouteen.

Laaja joukko datataloudesta kiinnostuneita kokoontui 2.6. Dawn of the fair data economy -päätöswebinaariin. Projektissa kehitetty visio, keinot, työkalut ja kokemukset on koottu yksiin kansiin Yhteistyöllä reiluun datatalouteen -julkaisuun sekä työn tulos -artikkeliin.

IHAN-projektin neljässä maassa toteuttamat kyselyt kertovat, että ihmiset haluavat entistä vahvemmin tunnistaa vastuullisesti dataa käyttävät yritykset. Yritysten halu vastata huutoon on kuitenkin himmenemässä. Erilliset kyselyt suunnattiin toistamiseen yrityksille ja kansalaisille Alankomaissa, Ranskassa, Saksassa ja Suomessa.

Etenkin pk-yritykset tarvitsevat käytännön työkaluja omalla kielellään. Sama havainto tehtiin myös Portugalissa, jossa yhteistyökumppanimme paikallinen terveysministeriö käänsi sääntökirjamme portugaliksi. Reilun datatalouden sääntökirja on aiemmin ollut saatavilla suomen- ja englanninkielisenä.

Reilun datatalouden näkökulma oli vahvasti esillä kansainvälisessä digitaalisen terveydenhuollon HIMSS21 & Health 2.0 -konferenssissa, joka kokosi ruudun äärelle 7.–9.6. laajan joukon asiantuntijoita. Sitran Fair Health Data Challengen parhaat terveyden ja hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut julkistettiin konferenssin yhteydessä. Kärkikolmikkoon kirivät Antigenes, Virosta, Longenesis Latviasta ja Sensotrend Suomesta. Kansainvälinen asiantuntijaraati myönsi lisäksi kolme kunniamainintaa.

IHAN® – Ihmislähtöinen datatalous -projektin työ jatkuu 30.6.2021 saakka.

Terveysdata 2030

Terveysdata 2030 -projektissa rakennetaan ratkaisuja, pelisääntöjä ja siltaa maiden rajat ylittävälle terveysdatan hyödyntämiselle Euroopassa. Projekti on käynnistynyt EU-rahoitteisella 25 maan TEHDAS-yhteistoimintahankkeella, jonka koordinoinnista ja viestinnästä Sitra vastaa. Projektille kuuluvan toisen kokonaisuuden Kilpailukykyä terveysdatasta -hankkeen toimenpiteet ovat valmistelussa.

TEHDAS-hanke on käynnistynyt vauhdilla ja ensimmäisiä alustavia tuloksia on odotettavissa jo kesäkuussa 2021. Sitra on saanut kansainvälisiltä kumppaneiltaan kiitosta hankkeen koordinoinnista. Terveysdatan toisiokäyttöä tarkastellaan useammasta näkökulmasta viiden temaattisen työpaketin voimin. Toukokuussa järjestettiin ensimmäinen TEHDAS-projektifoorumi, joka kokosi yhteen yli 50 eurooppalaista terveysdataan liittyvää projektia. Tavoitteena on varmistaa, että TEHDAS hyödyntää laajasti eurooppalaisen terveysdatakentän osaamista työssään. Hankkeen verkkosivut avattiin huhtikuun lopussa, ja hanke on jo saanut näkyvyyttä mm. Portugalin EU-puheenjohtajakauden tapahtumissa ja Kroatian televisiossa.

Kilpailukykyä terveysdatasta -hankkeessa on suunnitteilla kolme selvitystä. Ensimmäinen selvitys paneutuu terveysdataan liittyvien Digital Therapeutics -innovaatioiden säätelyä, korvattavuutta ja käyttöönottoa eri Euroopan maissa sekä analysoidaan, miten Suomesta saataisiin parempi toimiympäristö näille innovaatioille. Toinen selvitys keskittyy hahmottamaan tilannekuvaa kansallisista ja alueellisista terveysalan innovaatioekosysteemeistä ml. miten ne noudattavat reilun datatalouden periaatteita ja tukevat Suomen kilpailukykyä. Kolmas selvitys paneutuu hajautettuihin ja virtuaalisiin lääketutkimuksiin. Lisäksi suunnitteilla on strategiapaperi, jonka tavoitteena täydentää terveysalan tiekarttaa ja tuoda pohjaa keskustelulle huomioimalla digitaalisen transformaation ja datan uuden merkityksen.

Terveysdata 2030 -projektin työ jatkuu 31.12.2023 saakka.

Gaia-X Suomen hubin koordinaatio -projekti

Sitra valmistelee Suomen roolia GAIA-X-hankkeessa koordinoimalla Suomen hubia sekä suomalaisten toimijoiden roolia ja mahdollisuuksia siinä. Gaia-X:n tavoitteena on vahvistaa Euroopan digitaalista omavaraisuutta ja dataa koskevaa itsemääräämisoikeutta, vapaata markkinoille pääsyä ja uutta arvonluontia, yhteentoimivuutta sekä käyttäjäystävällisyyttä. Suomen hubi yhdistää toimijoita erilaisten ekosysteemien, politiikkatoimien ja käytännön kokeilujen välillä.

Gaia-X Suomen hubin koordinaatio -projektin tavoitteena on varmistaa, että reilun datatalouden periaatteet ja työkalut tulevat osaksi Suomen Gaia-X hubin työtä ja ovat erityisesti työryhmien työn lähtökohtana. Tavoitteena on, että työn tuloksena reilun datatalouden periaatteet ja työkalut otetaan osaksi myös eurooppalaisten verkostojen työtä. Tämä kehitystyö on edellytys sille, että reilun datatalouden malli skaalautuu Euroopan laajuisesti.

Projektissa Sitra pyrkii myös lisäämään suomalaista vaikuttamista EU-tason datatalouteen liittyvässä päätöksenteossa sekä varmistamaan EU-rahoituksen tehokasta kanavointia Suomeen ja suomalaisten ratkaisujen aktiivista hyödyntämistä muissa EU-maissa.

Gaia-X Suomen hubin koordinaatio -projektin työ käynnistyi 1.5.2021 ja jatkuu 30.6.2024 asti.

2.4 Ennakointi ja strategia -toiminto

Tarkastelujakson aikana toiminto jatkoi Tulevaisuustaajuuden levittämistä, Sivistys+:n hanketyötä sekä edisti talouden tulevaisuuteen ja heikkoihin signaaleihin liittyvää työtä.

Mistä on kyse?

Ennakoinnissa tuotamme tulevaisuustietoa yhteiskunnallisella ennakoinnilla ja analyysilla sekä vahvistamme ihmisten tulevaisuusajattelua ja kykyä vaikuttaa tulevaisuuden kehityssuuntiin. Työssämme painottuu tulevaisuusajattelun yhdistäminen muutoksentekokykyyn sekä yhteistyö ja vuoropuhelu tulevaisuustiedon tuottamisessa ja tulkinnassa.

Lisäksi toiminnossa tuemme Sitran strategista johtamista, fasilitoimme strategiatyötä ja vastaamme Sitran vaikuttavuuden arvioinnista. Kevään aikana olemme keskittyneet Sitra Impact -mallin kehittämiseen.

Nostot tarkastelujaksolta:

Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmän vetäjäkoulutukset saatiin päätökseen ja menetelmää on myös otettu aktiivisesti käyttöön itsenäisesti.
Sivistys+-projekti avarsi kevään aikana käsitystämme sivistyksestä useassa aamukahvitilaisuudessa. Kesäkuun tilaisuudessa sivistyskeskusteluun toi mustasta feminismistä uusia näkökulmia Minna Salami.
Toiminnossa on valmisteltu Talouden tulevaisuus -nimistä hankekokonaisuutta.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?

Tulevaisuuden uudistajat -projektissa on jatkettu Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmän (työpaja toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen) levittämistä ja kouluttamista. Kevään 2021 aikana yli sata ihmistä lähemmäs sadasta organisaatiosta on käynyt Tulevaisuustaajuus-vetäjäkoulutuksen, ja lisäksi monet ovat ottaneet menetelmän myös itsenäisesti käyttöön. Vetäjille tarkoitettua käsikirjaa on ladattu yli 2000 kertaa (lisäksi englanninkielistä yli 1300 kertaa, mikä on aika poikkeuksellista) ja tilattu liki 400 kappaletta. Projektitiimi on tarkastelujakson aikana myös suunnitellut ja valmistellut syksyllä aukeavaa kumppanuushakua, jossa etsitään lähinnä julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioita ja tiimejä hyödyntämään ja juurruttamaan Tulevaisuustaajuutta eri puolille yhteiskuntaa.

Projekti kestää vuoden 2022 loppuun saakka.

Sivistys+-projektissa on jatkettu erilaisten sivistystyön ja -keskustelun uudistamiseen tähtäävien hankkeiden rahoittamista sekä oman sisältötyön tekemistä. Tarkastelujakson aikana saatiin päätökseen esimerkiksi Sivistyksen tulevaisuushautomo, jossa erilaiset uuden ajan sivistystoimijat työskentelivät tulevaisuuden sivistyksen eteen. Projektin lähes kuukausittaisissa aamukahvitilaisuuksissa tuotiin erilaisia näkökulmia rikastamaan sivistyskeskustelua, viimeisimpänä Minna Salamin johdattamana mustan feminismin oivallukset sivistykseen.

Projekti kestää kesään 2022 saakka.

Jatkuvan ennakointityön puolella jatkettiin tarkastelujakson alkupuolella 23.3. julkaistun Tulevaisuusbarometri-kyselyn tulosten levittämistä. Keväällä käynnistettiin heikkojen signaalien keräämistyötä sisäisissä työpajoissa ja kanavissa. Lisäksi on testattu kyselylomaketta yllättävien asioiden keräämisen joukkoistamiseksi sekä suunniteltu tulevia ulkoisia työpajoja. Heikot signaalit -raportti julkaistaan tammikuussa 2022.

Toiminnossa on kevään aikana aloitettu Talouden tulevaisuus -nimisen hankekokonaisuuden valmistelu. Kokonaisuuden alustavina tavoitteina on, että

1) reiluun, kestävään ja kilpailukykyiseen talouteen vaikuttavat pitkän aikavälin muutostekijät ja niiden mahdolliset kehityssuunnat tunnetaan Suomessa hyvin,
2) talouden tulevaisuudesta käydään monipuolista ja rakentavaa keskustelua, ja
3) kehityssuuntia tulkitaan ja toiminnan tarpeita tunnistetaan yhdessä sekä sidosryhmien että sitralaisten kanssa.

2.5 Yhteiskunnallinen koulutus

Tarkastelujakson aikana käynnistettiin Sitra Lab 3: Demokratian kapeikot -koulutusohjelma, fasilitoitiin alueellisia osaamisen aika -foorumeita ja tuotiin muutoksentekijöitä yhteen yhdessä Ashoka Nordicin kanssa.

Mistä on kyse?

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta vahvistaa päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä ja halua rakentaa kestävää tulevaisuutta yhdessä. Koulutustoiminnon rooliin kuuluu myös Sitran muutoksentekokyvykkyyden vahvistaminen. Jatkuvia koulutuskokonaisuuksia ovat Sitran oma tulevaisuuslaboratorio Sitra Lab ja Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus. Uutena tarkastelujaksolla käynnistyi yhteiskunnallisen muutoksen menetelmiin keskittyvä hankekokonaisuus.

Nostot tarkastelujaksolta:

Sitra fasilitoi Alueiden osaamisen aika -verkostoyhteistyössä yhdeksällä alueella yhteensä 27 Alueiden osaamisen aika -foorumia ja julkaisimme Millä hinnalla? -selvityksen osaamisen kehittämisen vaihtoehtoisista kustannuksista.
Raportointijakson aikana käynnistettiin Sitra Lab 3: Demokratian kapeikot -koulutusohjelma. Koulutusohjelmaan valittiin yhteensä 10 demokratian ja osallisuuden haasteita ratkovaa tiimiä 68 tiimin joukosta. Mukana on 41 muutoksentekijää.
Muutoksen menetelmät kokosi muutoksentekijöitä yhteen yhdessä Ashoka Nordicin kanssa sekä starttasi muutoskyvykkyyksien kartoituksen yhdessä koulutuksen alumnien kanssa.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?

Osaamisen aika

Osaamisen aika – Elinikäisestä oppimisesta kilpailukykyä ja hyvinvointia -projekti käynnistyi lokakuussa 2018. Kolmivuotisen kokonaisuuden tavoitteena on pitkäjänteinen ja laaja-alainen elinikäisen oppimisen kehitys Suomessa. Tuemme yhteiskunnallisia toimijoita systeemisen muutoksen käynnistämisessä. Sitran roolina on toimia fasilitoivana sillanrakentajana, yhteistyöfoorumin tarjoajana sekä kokonaiskuvan täydentäjänä.

Alueiden osaamisen aika -verkostoyhteistyössä yhdeksällä alueella eri puolilla Suomea Sitra fasilitoi helmi-kesäkuun aikana yhteensä 27 Alueiden osaamisen aika -foorumia. Kunkin alueen kolmen tilaisuuden sarjassa alueen toimijat – yritysten, julkisten toimijoiden, oppilaitosten ja järjestöjen edustajat sekä päättäjät – loivat yhteisen kuvan alueen haasteista, mahdollisuuksista sekä yhteistyön ja osaamisen tarpeista. Osallistujia oli yhteensä lähes 900.

Työn tavoitteena on tukea ja vauhdittaa alueen toimijoiden muutoskyvykkyyttä, hyödyntää alueen voimavaroja ja osaamista kattavammin sekä tehdä alueella tapahtuvasta osaamisen kehittämistyöstä vaikuttavampaa. Sitra Lab järjestää räätälöidyn koulutusohjelman alueiden keskeisille toimijoille touko-marraskuussa 2021.

Jokaisella alueella tehtiin kysely yrityksille, ja niiden tuloksia alueet käsittelivät aloitusfoorumissaan. Koonti koko maan tuloksista julkistettiin 29.4. Toisen foorumin aiheena oli alueen hankkeista tehty visuaalinen analyysi ja kolmantena osaajien liikkuvuus. Yhteistyö alueiden median kanssa tuotti hyvin näkyvyyttä jokaisella alueella.

Keväällä alueilla tehty työ huipentuu 16.6. kaikki alueet kokoavaan yhteiseen foorumiin. Verkkotilaisuudessa julkistetaan tilannekuvat, käydään alueiden välistä keskustelua ja kehitetään edelleen tilannekuvan muodostamisen vuorovaikutteista prosessia.

Sitra päätti rahoittaa yhteensä noin 800 000 eurolla kahdeksaa pilottihanketta kehittämään uutta osaamisjärjestelmää. Avoin rahoitushaku oli suunnattu alueellisille elinikäisen oppimisen toimijoille.
Sitra antoi lausunnon koulutuspoliittisesta selonteosta ja myöhemmin lausunnon sivistysvaliokunnalle hallituksen koulutuspoliittisesta selonteosta.

Julkaisimme Millä hinnalla? -selvityksen osaamisen kehittämisen vaihtoehtoisista kustannuksista. Laskelmat avaavat, että yhteiskunnalle on taloudellisesti kannattavaa investoida työn ulkopuolella olevien osaamiseen huomattavasti nykyistä enemmän varoja. Uutisen lisäksi pääviestit avaa minuutin pituinen video.

Työikäisille suunnattujen Osaaminen näkyviin -viikkojen toteuttajaksi elo-syyskuun vaihteessa on ilmoittautunut 180 yhteisöä. Tavoitteena on herättää suomalaiset näkemään tapoja huomata omaa osaamistaan.

Kokosimme kuntavaalien alla tietopaketin Mitä kuntapäättäjän tulee tietää elinikäisestä oppimisesta? jota artikkelikin avaa.

Osaamisen aika -projektin työ jatkuu 31.12.2021 saakka.

Muutoksen menetelmät

Muutoksen menetelmät -hankkeessa on tavoitteena kehittää yhteiskunnallisen muutoksen menetelmiä, lähestymistapoja ja työkaluja avoimesti kaikkein käytettäväksi. Lisäksi lisäämme ymmärrystä siitä, mitä muutoskyvykkyys on nyky-yhteiskunnassa, keitä muutoksentekijät ovat ja millaisia kipukohtia heillä on ja mitä he tarvitsevat. Osana muutoksentekijöiden kartoitusta ja verkostotyötä kokosimme muutoksentekijöitä yhteen Ashoka Nordicin kanssa yhteistyössä järjestettyihin webinaareihin tarkastelujakson aikana.

Hanke rakentaa vahvasti jo aiemmin Sitrassa tehdyn työn ja osaamisen päälle. Kevään aikana olemme panostaneet myös Sitra Impact -mallin kehittämiseen. Juuri nyt syvennämme ymmärrystä yhteiskunnallisen muutokseen tarvittavista kyvykkyyksistä yhdessä Sitran koulutustoiminnon alumniverkoston kanssa ja kokoamme ja kehitämme yhdessä keinoja, joiden avulla muutoksen aikaansaamista voidaan tukea.

Sitra Lab

Sitra Lab 3: Demokratian kapeikot -koulutusohjelma käynnistettiin raportointijakson aikana. Sitra Lab on Sitran oma tulevaisuuslaboratorio, jossa koulutamme muutoksentekijöitä, autamme organisaatioita ja yhteisöjä hyödyntämään uusia lähestymistapoja sekä puhumme muutoksen tekemisen puolesta. Kaiken tekemisemme taustalla on vahva ajatus siitä, että tulevaisuus tarvitsee tekijänsä, ja muutoksen tekemistä voi oppia

Koulutusohjelmaan valittiin yhteensä 10 demokratian ja osallisuuden haasteita ratkovaa tiimiä 68 tiimin joukosta. Mukana on 41 muutoksentekijää. Tiimit kokoontuivat ensimmäistä kertaa 8.4.2021 ja he työstävät kokeilujaan yhdessä aina joulukuuhun 2021 asti. Kokeilujen etenemisestä viestitään Sitran kanavilla. Sitra Labin entistä monipuolisempaa vaikuttamista ja skaalautumista rakennetaan sekä kansallisilla että kansainvälisillä yhteistyökumppanuuksilla.

Sitra Labin HERÄÄMÖ-tapahtumasarjat ovat koonneet tarkastelujaksolla satoja muutoksentekijöitä eri puolilta yhteiskuntaa verkottumaan ja kuulemaan yhteiskunnallisen muutoksen tekemisen kansainvälisiä edelläkävijöitä ja kotimaisia tekijöitä, jotka jakavat oppejaan.

Huhtikuussa julkaisimme raportin, jossa tarkastellaan Sitran vuosina 2016–2017 järjestämän Ratkaisu 100 -haastekilpailun vaikutuksia kolme vuotta kilpailun jälkeen.

3 Sitran julkisuusanalyysi 1.1.-31.3.2021

Tarkastelujakson aikana valmistui julkisuusanalyysi vuoden ensimmäisestä kvartaalista (tammi-maaliskuu).

Toimituksellisessa mediassa tulevaisuustalon viestejä oli tavanomainen, varsin hyvä määrä. Verrattuna vuotta aiempaan, koronapandemian alkumetrien akuuttien viranomaistietojen värittämään tilanteeseen, yhteiskunnassa oli jo tilaa huomattavasti paremmin kauemmaksi tulevaisuuteen tähtääville keskusteluille.

Suurimman huomion alkuvuodesta sai Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa -selvityksemme julkistus tammikuussa. Aihe sai paitsi laajaa huomiota uutismediassa, selvityksen tuloksia ruodittiin myös muun muassa MTV:n Pöllöraadissa kuin Ylen aamun Jälkiviisaissakin.

Valtakunnallisiin tv-lähetyksiin nousivat tarkastelujaksolla etenkin Tulevaisuusbarometri, brittiläisen taloustieteilijä Partha Dasguptan talouden ja luonnon yhteyttä valottanut raportti, jonka viestejä nostimme Suomessa toimitusten tietoisuuteen, sekä mediavälitteistä yhteiskunnallista vaikuttamista ruotinut selvityksemme. Viime mainittu yhdessä Valtioneuvosto-selvityksen kanssa huomioitiin myös puoluelehdistössä. Yliasiamies Jyrki Katainen puolestaan ruoti tammikuussa maailman kauppasuhteiden tilaa Ylen A-Studiossa. Ylessä ja Helsingin Sanomissa Sitran aiheiden näkyvyys oli tarkastelujaksolla vahvaa.

Yhteiseurooppalaiset ponnistuksemme saivat myös tarkastelujaksolla mainintoja ansaitussa mediassa, esimerkiksi Brysselissä EU Reporter kertoi tammikuussa ihmislähtöisen datanhallinnan lähtökohtia ajavan, eurooppalaisen Data Sovereignty Now -koalition synnystä.

Kävijätrendi ja tavoittavuuden kehittyminen Sitran digikanavilla oli ensimmäisen kvartaalin aikana kasvava. Kanavillemme toivat kävijöitä ajankohtaiset sisällöt kuten avoimet rahoitushaut ja työpaikat, Tulevaisuustaajuus-kokonaisuus, uutiset uusista johtajanimityksistä, uudet luonnon monimuotoisuutta käsittelevät sisällöt ja osallistuminen kansainväliseen rokotetodistus -keskusteluun. Facebookin maksetulla mainonnalla sekä mainiolla mahdollisuusviestinnällä saatiin kävijöitä myös Digiprofiilitestiin.